Miten tekoälypohjaiset vastaukset tulevat muuttamaan palveluanne? Uhka vai mahdollisuus?

Tekoälyllä on epäilemättä vaikutusta työskentelyyn monissa työtehtävissä jo nyt. Koulutuksissa ja keskusteluissa on käynyt ilmi, että tekoäly muun muassa auttaa tekemään tiivistelmiä pidemmistä teksteistä ja kirjoittamaan sähköposteja. Myös Kysy kirjastonhoitajtalta -palvelu tutkii mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä. Tässä muutamia kommentteja nykytilanteen pohjalta.

Rajoitteita

1. Nimi velvoittaa. Olemme alusta asti profiloituneet palveluna, joka tarjoaa kirjaston henkilökunnan palvelua eli ihmisen antamaa henkilökohtaista palvelua. Tästä emme halua luopua. Eri asia on, ryhdytäänkö kirjaston palvelua ja työskentelyä yleensä muuttamaan niin, että sitä teetetään tekoälyllä tai roboteilla. Silloin tilanne muuttuu tietysti meidänkin palvelumme osalta.
    
2. Palautteissa ja kyselyissä on noussut esiin aina nimenomaan se, että palvelusta saa käsiinsä oikean ihmisen, ei vain hakumahdollisuutta tai chattirobottia. Se on yksi merkittävimpiä valttejamme.
    
3. Palvelun ydinajatus on johtaa kysyjä sellaisten hyvien lähteiden äärelle, joita tutkimalla hän pystyy itse ratkomaan ongelmaansa. Periaatteessa ei siis ole tarkoituskaan ensisijaisesti vastata kysymyksiin, vaan suositella luotettavaa lähdeaineistoa.
    
4. Tähän mennessä tekoäly on vielä antanut lähes aina vääriä vastauksia, kun olemme testailleet sitä kysymyksillämme. Eli se ei vielä löydä luotettavaa lähdeaineistoa. Tätä seikkaa voidaan varmasti kehittää.
    
5. Tekoälyn suuri vahvuus ja uutuus on se, että se osaa kirjoittaa oikeakielistä tekstiä. Tekstien kirjoittamiseen ei varsinaisesti tarvita apuria Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, koska siellä tekstiä on kirjoitettu koko ajan. Lisäksi vastaukset ovat melko lyhyitä.

Mutta

1. Robottikirjastonhoitaja voisi hyvinkin olla tarjolla rinnakkain ihmisen kanssa. Silloin aineiston, jota robotti analysoisi, täytyisi olla rajattu. Se voisi sisältää esimerkiksi julkishallinnon julkaisut, yliopistojen, korkeakoulujen julkaisut, Finna.fi:n, sanomalehtiarkistot, Makupalat.fi:n sisällön, Kirjasammon sisällön, Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaukset.
    
2. Voisiko tekoälystä löytyä apua kysymyksiin, joihin vastaaminen on hyvin vaativaa: kirjojen tunnistus juonen perusteella, runot, lorut, laulun sanat? Näitä tunnistetaan useimmiten (oman ja kollegojen) muistin ja aineiston tuntemuksen perusteella. Haut ovat melko hankalia ja niitä voi tehdä lähinnä laulujen/runojen alkusanojen tai nimien avulla tai joissain tapauksissa kokotekstitietokantoihin (Gutenberg). Silloinkin haku on työläs, koska esim. Gutenbergissä aineisto on julkaistu erillisillä sivuilla eikä tekstihakua voi tehdä  kerralla. Tähän tarvittaisiin apuri. Tekoäly, toivon mukaan, voisi nopeasti käydä läpi tekstitietokantoja ja löytää sieltä osumia. Mutta ongelmia on tässäkin, uusi aineisto on käytössä pääosin maksetuilla linsensseillä, ei siis avoimesti. Voisiko siihen saada upotettua hakuja maksamatta? Ja myös kokotekstiaineistoista on pulaa: esimerkiksi runoja ei ole julkaistu paljonkaan e-materiaalina.
    
3. Kysymykset, jotka toistuvat usein, voisivat olla robottikirjastonhoitajalle helppoja. Niihin löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun hyviä vastauksia vastausarkistosta.

Tekoälysovellukset voivat myös johtaa siihen, että kirjaston tietopalvelun, myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun merkitys kasvaa:

1. Ei haluta tietoa robotilta, vaan ihmiseltä.
    
2. Faktantarkistuksen merkitys vain lisääntyy. Oikeiden ja väärien tietojen ja hyvien, luotettavien lähteiden tunnistaminen voi muuttua entistä tärkeämmäksi sekä samalla entistä vaikeammaksi, kun täytyy tarkistaa, ovatko tekoälyn luoman tekstin faktat oikeita vai eivätkö. Käännytäänkö tällöin tietopalvelun puoleen?

Tekoäly, sovellukset sekä niiden käyttö kehittyvät ja muuttuvat nopeasti. On vaikea nähdä, millainen hyötykäyttö on mahdollista vuoden tai parin vuoden päästä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa seuraamme asiaa, mutta pidämme myös mielessämme palvelumme keskeisen tehtävän.