Miten Suomi rahoitti Talvi- ja Jatkosodan? Uskottavasti sotiminen on kallista enkä usko, että valtion kassassa olisi ollut riittävästi varoja.

Ilkka Nummelan väitöskirjan mukaan puolustusmenojen kasvun aiheuttama valtion talouden ekspansio vuosina 1940-1944 rahoitettiin ”…kasvaneen verotuksen ohella lisäämällä valtion velkaa. Osittain se toteutettiin ottamalla lainaa Suomen pankista eli setelirahoituksella. Sen osuus oli suurimmillaan vuosina 1940 ja 1941, jolloin se oli molempina vuosina viitisen miljardia markkaa. Myös yksityispankit joutuivat turvautumaan tuolloin Suomen Pankkiin turvataukseen oman maksuvalmiutensa. Kokonaisuutena Suomen valtionvelka ei ollut kymmentäkään prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 1938. Valtion asema kotimaisilla rahamarkkinoilla oli suhteellisen hyvä, koska kilpailijoita oli vähän. Tämä näkyi valtion maksaman koron laskuna sodan alkuvuosina. Sitä paitsi valtio sai lainansa huomattavasti halvemmalla kuin muut. Osaltaan tähän vaikutti se, että pankkien ottolainaus kasvoi varsinkin jatkosodan aikana huomattavasti nopeammin kuin antolainaus. ”

Nummela, Ilkka: Inter arma silent revisores rationum : toisen maailmansodan aiheuttama taloudellinen rasitus Suomessa vuosina 1939-1952. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä 1993, s. 58.

Lähteitä ja lisätietoja:

• Maanpuolustuskorkeakoulun historian laitos (toim.). (1994). Jatkosodan historia: 6, Meri- ja ilmapuolustus; Hallinto ja sotatalous; Huolto ja aselajit; Kotijoukot. WSOY.
• Nummela, I. (1993). Inter arma silent revisores rationum: Toisen maailmansodan aiheuttama taloudellinen rasitus Suomessa vuosina 1939-1952. Jyväskylän yliopisto.
• Tirronen, E. O. (1975). Suomen sota, 1941-1945: 11, Sotatalous. Kustannusosakeyhtiö Sotateos.