Miten suomenkielen sanakirja maarittelee sanat lapsettomuus ja lapseton? Mika on naiden sanojen syntypera / mitka ovat naiden sanojen sukulaissanoja?

Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sanalla lapsi on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä, esim. karjalan lapsi, vepsän lapš, vatjan lahsi, viron laps ja liivin läpš. Sanan alkuperä on epäselvä. Etäsukukielistä, esim. ersämordvan, marin, nenetsin ja ngasanin esitetyt vastineet eivät merkitse lasta vaan lapsen kehtoa tai kantokoria. Itämerensuomen lapsi-sana ei kuitenkaan ole johdos, vaan johtamaton perussana, joten sitä on vaikea liittää samaan yhteyteen. Rakenteensa ja merkityksensä puolesta lapsi-sana voisi hyvin kuulua ikivanhaan omaperäiseen perussanastoon. Suomen kirjakielessä lapsi on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.

Häkkinen Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)

Tämä siis lapsi-sanan etymologiasta ja syntyperästä. Adjektiivi lapseton on lapsi-sanan johdos. Jolla ei ole omia lapsia (harkitusti tai tahattomasti); johon ei kuulu lapsia, kuten wikisanakirja määrittelee. Kielitoimiston sanakirja antaa vain esimerkin: Lapseton avioliitto. https://fi.wiktionary.org/wiki/lapseton

Substantiivi lapsettomuus on myös johdos lapsi-sanasta: kyvyttömyys saada lapsia. Kielitoimiston sanakirja havainnollistaa esimerkillä: Tahattomasta lapsettomuudesta kärsivät pariskunnat. https://fi.wiktionary.org/wiki/lapsettomuus#Suomi