Miten selittää "todellisuuspohjainen teos"? Se ei kait ole elämäkerta?
Vastaus
Toki elämäkerratkin ovat todellisuuspohjaisia – tai ainakin niiden olisi tarkoitus olla. Tavallisemmin todellisuuspohjaisuudesta kaiketi kuitenkin puhutaan sepitteellisen ilmaisun yhteydessä: sanotaan esimerkiksi, että romaani (novelli, runo, elokuva, televisiosarja) on todellisuuspohjainen. Todellisuuspohjainen teos perustuu todellisiin tapahtumiin ja usein se hyödyntää myös todellisia henkilöitä. Hyvä esimerkki todellisuuspohjaisesta romaanista on ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua herättänyt Helena Sinervon Runoilijan talossa, Finlandia-palkittu elämäkertaromaani Eeva-Liisa Mannerista (ks. Maija Alftan, Mikä on totta ja kuka saa sen kertoa. – Helsingin Sanomat, 22.4.2005).
Kommentit
Tuoreempaa: Kävisikö vastikään ilmestynyt "Tove Janssonin kirje" todellisuuspohjaisesta teoksesta? Tove ja hänen kirjeenvaihtotoverinsa olivat todellisia henkilöitä ja he olivat kirjeenvaihdossa keskenään. Teos on kuitenkin nykykirjailijan kuvitelma siitä, mitä Tove olisi ehkä voinut kirjoittaa ystävälleen tämän kuoltua.
Tovea rupesin juuri lukemaan... Pidän kovasti Toven teksteistä, mutta kirjailija Eerolan teksti tuntuu jotenkin väärältä. En osaa selittää miksi hän ei muka saisi kirjoittaa "Tovena". Ehkä tämä laji ei vaan kolahda juuri minulle.
Kommentoi vastausta