Hei! Miten sääty-yhteiskunnan eri säädyt jakautuivat Suomessa? Kuinka suuri osa oli mitäkin säätyä? Olen erityisesti kiinnostunut maaseudun väestöstä, kuten talollisista ja torppareista ym. Entä alimmat ihmisryhmät, kuten mäkitupalaiset, rengit, piiat, itselliset tai loiset? Kiitos paljon vastauksesta!
Vastaus
Hyvän johdatuksen suomalaiseen sääty-yhteiskuntaan antaa esimerkiksi Suomalaisen arjen historia -kirjasarjan toinen osa Säätyjen Suomi. Siihen sisältyvä Panu Pulman kirjoittama artikkeli Maalaiselämän hidas muutos tarjoaa monipuolisesti näkökulmia maaseudun väestöön ja sen asemaan sääty-yhteiskunnassa. Hyvä maatalousyhteiskuntaan keskittyvä lähdeteos on myös Suomen maatalouden historia. 1, Perinteisen maatalouden aika esihistoriasta 1870-luvulle.
Vuonna 1769 Suomen väestöstä (553 703) yhteiskuntasäätyihin kuului 213 171 suomalaista: aatelissäätyä 1 876, papistoa ja akatemian ja koulun virkakuntaa 3 611, porvarissäätyä 13 011 ja itsenäistä talonpoikaisväestöä 194 673.
Vuoden 1865 lopussa Suomen väestö (1 803 000) jakautui sosiaaliryhmittäin seuraavasti: säätyläiset (2,0%), porvarit ja yrittäjät (1,3%), suurtilalliset, peltoa yli 50 tynnyrinalaa (4,0%), talolliset, peltoa 10-50 tynnyrinalaa (19,6%), talolliset, peltoa enintään 10 tynnyrinalaa (14,8%), lampuodit, vuokramiehet, uudistilalliset (4,0%), torpparit (21,0%), maatalouden palkolliset (15,9%), palvelusväestö (5,4%), teollisuuden ja kaupan työväki (2,5%), itselliset, loiset, tuntemattomat, lappalaiset (4,6%), huollettavat lapset (1,9%), vaivaiset, pysyväissairaat, vangit (3,0%). (Viljo Rasila, Suomalainen yhteiskunta 1865. - Teoksessa Suomen maatalouden historia. 1)
Tutustumisen arvoisia ovat myös esimerkiksi seuraavat yleisteokset:
Suomen historia. 4, Vapauden aika, kustavilainen aika, kansanelämää 1700-luvulla
Suomen kulttuurihistoria. 1
Suomen talonpojan historia
Suomen talous- ja sosiaalihistorian kehityslinjoja
Kommentoi vastausta