Miten natsi-Saksassa vietettiin joulua? Ehtikö maassa muodostua jonkinlaisia kansallissosialistisia jouluperinteitä?

Kansallissosialistisen puolueen johtajat suhtautuivat kristinuskoon kielteisesti, koska sitä pidettiin juutalaisperäisenä uskontona. Lopullisen välienselvittelyn kirkkojen kanssa he toisaalta kuitenkin halusivat siirtää tulevaisuuteen ja edullisempaan ajankohtaan. Monet kansallissosialismin rivikannattajat eivät samassa määrin olleet kristinuskolle vihamielisiä. Käytännössä seurakunnat saattoivatkin toimittaa kansallissoisalistisena aikana jumalanpalveluksensa omien perinteittensä mukaisesti. Kotien juhlaperinteisiin virallisen vallan oli vaikeampi puuttua.

Joulusta ei natsi-Saksassa tahdottu luopua, mutta sen vietto haluttiin puhdistaa 'vieraista' aineksista. Kansatieteilijöiden avulla pyrittiin ammentamaan germaanisesta perinteestä kansallissosialististen juhlatapojen luomiseksi. Joulua vietettiin mielellään talvipäivänseisauksen juhlana. Kristilliseksi tulkittu nimitys Weihnacht(en) haluttiin joskus korvata vanhalla germaanisella sanalla 'Jul'. Joulukoristeissa ja -leivonnaisissa suosittiin hakaristi- tai jotain muuta germaaniseen perinteeseen kuuluvaa muotoa. Kuusi ('Jultanne') sinänsä sopi hyvin kansallissosialistiseen jouluun.

Perinteiset joululaulut yritettiin korvata säveltämällä uusia tai - koska tutuista ja rakkaista sävelistä oli mahdotonta luopua - runoilemalla niihin uusia sanoja. Näissä puhuttiin talvesta, kuusesta, valosta ym. epäpoliittisista aiheista mutta myös Saksasta valittuna kansana. Kolmannelle valtakunnalle tyypillinen kotiäitiyden korostus saattoi usein korvata jouluevankeliumin Marian ja Jeesus-lapsen.

Esimerkkinä uudesta laulusta Hans Baumannin v. 1936 julkaisema
"Hohe Nacht der klaren Sterne"
http://www.songtexte.bz/93947-Weihnachtslieder-Hohe-Nacht-Der-Klaren-St…
Tätä laulua on laulettu myös sodan jälkeen.

Joululaulusta "Es ist ein Ros' entsprungen" (eräs suomalainen käännös virsikirjan numero 23) vaihdettiin ensimmäisen säkeistön sanat "von Jesse kam die Art" ("oli Jessen sukua") muotoon "von wunderbarer Art" ("ihmeellisellä tavalla"), koska Jesse (suomalaisen raamatunkäännöksen Iisai, kuningas Daavidin isä) liitti alkuperäisen laulun aiheen juutalaisuuteen.

'Puhdistetun' joulunvieton tarpeisiin kirjoitettiin oppaita, joita levitettiin koulun, Hitler-Jugendin ja kansallissosialistisen tyttöjärjestön kautta.

Sotajoulut 1939-1944 olivat haasteellisia virallisen propagandan kannalta: ne olivat otollisia ympäristöjä sotaväsymyksen synnylle tai sille, että perinteisestä uskonnosta haettiin lohtua. Valtiollinen propaganda pyrki nyt selittämään, että rauhallista ja turvallista kotia ei annettu kenellekään lahjana vaan että sen puolesta oli oltava valmis suuriin ponnistuksiin ja uhrauksiin.

Von wegen Heilige Nacht! : das Weihnachtsfest in der politischen Propaganda / Judith Breuer, Rita Breuer. - Verlag an der Ruhr, 2000.