Miten kauan lukihäiriöistä on tiedetty ja ymmärretty niiden tuomia vaikeuksia?
Äitini kävi ruotsinkielistä koulua 1953 eteenpäin eikä ainakaan saanut silloin diagnoosia ja sai opettajaltaan aikamoista kohtelua...
Vastaus
Lukihäiriöt on periaatteessa tunnettu paljon ennen kuin tietoisuus niistä on ratkaisevasti alkanut näkyä kouluopetuksessa. Vielä 1960-luvulla syntyneet koululaisetkin ovat saaneet kärsiä ongelman vajavaisesta tunnistamisesta. Oppimisvaikeudet on ehkä havaittu ja mahdollisuuksien mukaan tarjottu tukiopetusta, kuitenkaan erityisesti tunnistamatta ongelmien kielellistä perustaa. Tilannetta kuvastaa hyvin Tarja Nenosen ja Aino Kojon kokoamasta kirjasta 1960-luvulla syntyneiden koulumuistoja : ihanuudesta yököttävyyteen löytyvä muistelus: "En osannut lukea, ja sitä varten kouluun mennään, et opitaan. Mulla oli lukihäiriö tai jotain muuta vastaavaa, kun mä kävin niin sanotussa tukiopetuksessa, -- Oon joskus aikuisena kysyny, et ku mul on itelläki poikia, ja niil on lukihäiriö, et onko mullaki ollu sillo, mutta äiti sanoi, ettei hän sellaista muista. Sillon on ehkä luokiteltu, et jos on pikkusen hitaammin oppinu lukemaan, sitten sai jotaki apua siihen. Ei sillo ollu mitään atk:ta tai tukia lukihäiriöön."
Tutkimuksia lukemis- ja kirjoittamishäiriöiden yleisyydestä on tehty 1900-luvun alusta alkaen, mutta teorioiden soveltaminen käytännön koulutyöhön alkoi vasta paljon myöhemmin. Lukemisen ja kirjoittamisen erityisopetus alettiin ymmärtää tarpeelliseksi, kun havaittiin, ettei normaaliluokalla pystytty kiinnittämään lukihäiriöisiin riittävästi huomiota muun opetuksen kärsimättä. Tanskassa opetusta on annettu vuodesta 1935, Ruotsissa vuodesta 1938. Suomessa ensimmäinen kokeilu aloitettiin Helsingissä vuonna 1949. Ensimmäiset erityisopettajat valmistuivat vuonna 1967.
Varsinainen lukihäiriötietoisuuden läpimurto tapahtui kuitenkin oikeastaan vasta 1970-luvulla – myös sana "lukihäiriö" on tämän ajan tuotoksia. Aihepiirin ensimmäisenä suomenkielisenä perusteoksena voitaneen pitää Ossi Ahvenaisen, Sakari Karpin ja Marja-Liisa Åströmin vuonna 1977 julkaistua kirjaa Lasten lukemis- ja kirjoittamishäiriöt.
Lähteet ja kirjallisuutta:
Irja Hietanen, Lasten lukemis- ja kirjoittamishäiriöt [lyhennelmä Naantalin lastenkirjastoseminaarissa pidetystä esitelmästä]. – Kirjastolehti 1/1972
Ossi Ahvenainen, Sakari Karppi & Marja-Liisa Åström, Lasten lukemis- ja kirjoittamishäiriöt
Ossi Ahvenainen, Lukemis- ja kirjoittamishäiriöinen erityisopetuksessa
Ossi Ahvenainen & Esko Holopainen, Lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet : teoreettista taustaa ja opetuksen perusteita
Tarja Nenonen & Aino Kojo, 1960-luvulla syntyneiden koulumuistoja : ihanuudesta yököttävyyteen
Kommentit
Isälläni myös paha lukihäiriö. 1940 aloitti koulun ja opettajat haukkui tyhmäksi ja laiskaksi. Ikinä ei saanut tukea ja vieläkin vaikuttaa lukemiseen.
Kommentoi vastausta