Miten "kärsimys" liittyy buddhalaisuuteen?

Buddhalaisuuteen olennaisesti kuuluva käsite "dukha" käännetään usein sanalla kärsimys. Juuri dukhan ongelma järkytti Buddhan hengelliseen etsintään.

Dukha kattaa suuren kirjon psykologis-emotionaalisia tiloja, alkaen lievästä tunteesta että kaikki ei ole kohdallaan aina intensiiviseen fyysiseen ja henkiseen kipuun asti. Sen voi myös ajatella tarkoittavan ettei maailmassa ole mitään pysyvää rauhaa tai lepoa, että olemme aina paineen alaisia ja alttiina häiriöille.

Dukha on ongelmallinen - sille on tehtävä jotain. Jos todella haluamme ratkaista ongelmamme, meidän on avauduttava ja tietoisesti hyväksyttävä kärsimyksen todellisuus sellaisena kuin se ilmenee fyysisesti, emotionaalisesti, henkisesti, hengellisesti, tässä ja nyt. Kärsimyksellä on myös positiivinen puolensa: siitä edeten pystymme pääsemään ihmisyytemme täyteen syvyyteen, se saattaa meidät todelliseen yhteyteen toisten ihmisten ja koko maailman kanssa.

Tavallinen väärinkäsitys on, että buddhalaiset uskovat elämän olevan pelkkää kärsimystä. Dukhan vastakohta sukha - miellyttävä tunne - on yhtä hyväksytty osa elämää.

Lähde:
John Snelling, Buddhalaisuus. Tammi, 1996