Miten jatkuu virsi levolle laskun luojani kaksi viimeistä riviä
Levolle laskeun luojani,
armias ole suojani.
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi.
Taivas on kirkas kaunoinen,
siellä ois armas lapsosen.
Siellä on aina seijessä,
päivä ei konsaan pilveen jää.
Lapseksi tee mua taivahan,
maista jo matkaa kulkemaan.
Vastaus
Ensimmäisen kerran vuonna 1860 suomennettuun, alunperin yksisäkeistöiseen lasten iltarukoukseen Levolle laskeun, Luojani sepitti tuntematon runoilija (todennäköisesti Aune Krohn) toisen ja kolmannen säkeistön 30-luvulle tultaessa. Ensimmäisen kerran lisätyt säkeistöt julkaistiin vuonna 1931 Pyhäkoululauluja-kirjan nuottipainoksessa.
Taivas on kirkas, kaunoinen.
Siellä on armas lapsosen.
Siellä on aina seijes sää.
Päivä ei konsaan pilveen jää.
Lapseksi tee mua taivahan,
maista jo matkaa kulkeissan.
Täällä jo taivas rintaan tuo.
Nukkua helmaas nyt mun suo.
Krohn muokkasi myös ensimmäisen säkeistön seuraavanlaiseen muotoon:
Ilta on tullut, Luojani.
Valvoen ollos suojani!
Aamulla jos en nousisi,
Taivaaseen ota tykösi.
Tästä huolimatta rukouksesta/virrestä käytettiin tämän jälkeenkin alkuperäistä yksisäkeistöistä versiota, toisinaan täydennettyinä Krohnin sepittämillä lisäsäkeistöillä.
Virren nykyinen muoto (virsikirjan virsi 563) on vuodelta 1963. Sen on Krohnin kolmisäkeistöisestä tulkinnasta muotoillut Anna-Maija Raittila.
Virsi 563:
http://evl.fi/Virsikirja.nsf/pudotusvalikko/563?OpenDocument
Taustatietoja:
http://evl.fi/virsikirja.nsf/0/651baf4779923fcfc22570c8007bd524?OpenDoc…
Kommentoi vastausta