Miten ja mistä sanonta "vastarannan kiiski" on syntynyt? Kuinka kyseinen sanonta on levinnyt?

Vastarannan kiiski sanonnan alkuperää ei selvitetä missään etymologisissa sanakirjassa eikä fraasisanankirjoissa, vaikka se niissä mainitaankin. Hyviä lähteitä ovat mm. Nykysuomen sanakirjan etymologinen osa (osa 6) ja Kari, Erkki, Naulan kantaan : nykysuomen idiomisanakirja. Helsingissä : Otava, 1993. Kotimaisen kielen tutkimuskeskuksen tutkijat kertoivat, että sanonnan alkuperää ei ole selvitetty. Suomen murteiden sanakirjassa (osa 7) luetellaan sanalle kiiski vastarannan kiisken lisäksi muitakin vähän vastaavia merkityksiä mm. riidanhaluisesta, äkäisestä, äkkipikaisesta ihmisestä käytetään ilmausta kiiski, esim. ”siin on kiiski mies”, ja pojankoltiaisesta ”pojjankiiski”. Vastarannastakin löytyi Nykysuomen sanakirjasta selitys ranta, jonne tuuli käy järvellä tai merelle, tuulen alapuolella oleva ranta, mutta josko tämä liittyy asiaan, on liian vaikea sanoa pelkän kirjatiedon pohjalta. On vaikea sanoa, liittyvätkö sanonnat kiisken käyttäytymiseen, lähteiden mukaan se näyttäisi olevan päiväsaikaan pohjassa viihtyvä kala, joka liikkuu iltasella ja mieluiten parvissa, http://www.maretarium.fi/mare/4_2_fi.php , http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/kiiski/ . Olisiko se vastarannan kiiski sellainen, joka ei ole parven mukana, vai ylipäätään sellainen, joka ei lähde mihinkään mukaan? Wikipediassa väitetään, että sanonta "vastarannan kiiski" kertoo siitä, miten vaikeaa onkeen napannutta kiiskeä on saada ylös. Tulkinnalle ei anneta artikkelissa sen paremmin perusteluja tai lähteitä.