Miten ja milloin lanttu-, porkkana- ja perunalaatikoista on tullut joulupöydän ruokalajeja juuri Suomessa? Tunnetaanko niitä muualla?

Moni jouluperinne on meillä tuontitavaraa, mutta joulupöydän laatikkoruokamme ovat paljolti suomalaisten yksityisomaisuutta, jota ei juuri Ruotsia kauempana tunneta. Sielläkin niiden nimeen yleensä liitetään määre "finsk": finsk kålrotslåda, finsk morotslåda, finsk potatislåda.

Lanttulaatikkoa tarjottiin meilllä jo 1700-luvun joulupöydissä. Porkkanalaatikko kuuluu puolestaan joulupöydän uutuuksiin. Pitoruokana ja siten myös joulupöydän herkkuna se alkoi yleistyä vasta 1920- ja 1930-luvuilla, jolloin riisiä oli aikaisempaa paremmin saatavilla ja vieläpä kohtuulliseen hintaan. Peruna tuli Suomeen 1700-luvulla, mutta sen yleistyminen vei aikansa. Sitä kartettiin hallanarkuutensa vuoksi, ja nauriisiin ja lanttuihin mieltynyt kansa vierasti pitkään perunan makua. Ennakkoluulot synnyttivät kaikenlaisia uskomuksia. Väitettiin esimerkiksi, että jos jouluna söi perunoita, sai paiseita. 1800-luvulla perunaa kuitenkin viljeltiin ja syötiin jo yleisesti. Perunalaatikkoa valmistettiin pitoruoaksi eri puolilla Suomea, mutta imelletty perunalaatikko on ollut nimenomaan hämäläinen erikoisuus. 1900-luvulle tultaessa "perunalootaa" pidettiin jo perinteisesti joulupöytään kuuluvana ruokalajina.

Lähteet: 
Mysi Lahtinen, Joulu, sen historia, askareet ja herkut 
Merja Leppälahti, Perinnejoulu : käsikirja kaikille
Sari Savikko, Joulukirja