Miten ja milloin kattonopeudet otettiin käyttöön Suomessa?

Vuonna 1968 tuli yleinen 110 km/h nopeusrajoitus kesäisin ja 90 km/ h syksyisin.

1.7.1972 nuorten kuljettajien 80 km/h nopeusrajoitus.
1.7.1972 muutoksia ajoneuvokohtaisissa nopeusrajoituksissa.
liikennemerkeillä osoitetut yleiset kattonopeudet pääteille alkaen 1.8.1973, selvennys tähän alla *
21.12.1973 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 21 päivän joulukuuta 1973 ja 30.6.1974 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi alhaisempaa nopeutta.
1.7.1974 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän kesäkuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta.
1.7.1976 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa 1 päivän heinäkuuta 1974 ja 30 päivän syyskuuta 1976 välisenä aikana 80 km/h, jollei liikennemerkillä ole määrätty noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta.
1.10.1978 henkilöautojen ja moottoripyörien suurin sallittu nopeus on koko maassa ja linja-autojen suurin sallittu nopeus Lapin läänissä on 80 km/h, jollei liikennemerkein ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta.
1.4.1987 vaihtuva nopeusrajoitusmerkki
nopeusrajoitus päättyy
nopeusrajoitusalue
taajamamerkki/nopeusrajoitus
yleiset nopeusrajoitukset taajamissa ja niiden ulkopuolella
1.4.1988 taajamien ulkopuolella ajoneuvojen suurin sallittu nopeus on 80 km/h ja taajamissa 50 km/h jollei liikennemerkein ole osoitettu noudatettavaksi muuta nopeusrajoitusta
1.11.1988 talviajan nopeusrajoitusten kokeilun II vaihe
5.9.1989 päätös talviajan nopeusrajoituksista
12.9.1991 talviajan nopeusrajoitukset koko maahan
27.2.1992 talviajan nopeusrajoitukset pysyviksi
13.10.1994 talviajan nopeusrajoituspäätöksen tarkistus.
1.1.1996 nopeuden rajoitin vaaditaan kokonaismassaltaan yli 10 tonnin linja-autoissa ja yli 12 tonnin kuorma-autoissa, jotka on otettu käyttöön 1.1.1988 tai sen jälkeen.
uusien kuljettajien 80 km/h nopeusrajoitus loppuu

Selvennys* Markku Salusjärven tekemän raportin mukaan maanteiden nopeusrajoitusten kokeilu alkoi Suomessa vuonna 1962. Kesäkuun alusta 1962 kokeiltiin neljän kuukauden ajan kolmen läänin alueella 90 km/h yleistä nopeusrajoitusta. Lyhytaikaisten juhlapyhien nopeusrajoitusten kokeilu alkoi helluntaina 1963. 90 km/h rajoitus oli vuonna 1963 voimassa 25 päivänä ja vuonna 1964 35 päivänä.

Vuoden 1966 loka-marraskuussa oli koko maassa voimassa yleinen 90 km/h nopeusrajoitus.

Vuonna 1968 oli 90 km/h nopeusrajoitus voimassa yhteensä 25 päivän ajan huhti-, marras- ja joulukuussa. Touko-, kesä- ja syyskuun aikana oli voimassa 110 km/h nopeusrajoitus yhteensä 14 päivänä.

Nopeusrajoituskokeilut tulivat uudelleen ajankohtaisiksi 1972. Silloin tieliikenteessä kuolleiden luku kohosi 1156:een (vuonna 2013 Liikenneturvan ennakkoarvion mukaan 254). Kansainvälisissä vertailuissa Suomea pidettiin tuolloin vaarallisimpiin liikennemaihin kuuluvana. Vuonna 1971 asetettu nopeusrajoituskomitea jätti mietintönsä 1972. Salusjärvi arvioi esityksen äärimmäisen varovasti muotoilluksi eikä siitä hänen mukaansa ollut pohjaksi päätöksenteolle. Toukokuussa 1972 perustettiin myös parlamentaarinen liikennekomitea, jonka liikenneturvallisuusjaosto ryhtyi valmistelemaan mm. nopeusrajoituksia koskevia kannanottoja. Presidentti Urho Kekkonen puuttui asiaan uudenvuodenpuheessaan 1973 mm. näin: "Liikenneolojen vertailussa Pohjoismaiden kesken kiinnittyy huomio lähinnä siihen, ettei meillä - Ruotsista ja Norjasta poiketen - ole vieläkään yleisiä nopeusrajoituksia. Ensimmäiset vakuuttavat näytöthän näiden rajoitusten suotuisasta vaikutuksesta saatiin maassamme jo vuonna 1962 suoritetussa kokeilussa. Ulkomailla tehdyt tutkimukset ovat huomattavan yhtäpitävästi osoittaneet nopeusrajoitusten tärkeän merkityksen teiden turvallisuudelle, ja johtaneet asianomaisissa maissa yleensä nopeusrajoitusten toteuttamiseen. Näyttö on niin ilmeinen, että myös meillä olisi ajoneuvojen nopeuksia tieliikenteessä kiireemmiten rajoitettava."

Liikenneministeriö lähetti heti Kekkosen puheen jälkeen (5.1.1973) parlamentaariselle liikennekomitealle kirjeen, jossa se toivoi komitean lausuntoa nopeusrajoitusten määräämisestä. Lausunnossaan (15.1.1973) komitea ehdotti nopeusrajoituskokeilun asteittaista aloittamista 1.6.1973. Parlamentaarisen liikennekomitean ehdotuksen perusteella liikenneministeriö päätti (19.3.1973) aloittaa kolme vuotta kestävän nopeusrajoituskokeilun kesällä 1973. Kokeilu toteutettiin vaiheittain vuosien 1973-1976 aikana. Ensimmäisessä vaiheessa (1.8.1973-20.12.1973) järjestelmän piiriin kuuluivat ainoastaan eteläisemmät läänit. Toisessa vaiheessa (1.7.1974-30.6.1975) järjestelmää laajennettiin niin, että nopeusrajoitukset tulivat voimaan kaikille yleisille teille. Kolmannessa vaiheessa (1.7.1975-30.6.1976) suoritettiin tutkimustarkoituksessa eräitä nopeusrajoitusarvojen muutoksia. Nopeusrajoituksina käytettiin tiekohtaisesti määrättyjä rajoituksia. Kesken ensimmäisen kokeiluvaiheen tuli voimaan puoleksi vuodeksi (21.12.1973-30.6.1974) energiakriisin johdosta määrätty yleinen nopeusrajoitus 80 km/h, joka ei kuulunut alunperin suunniteltuun nopeusrajoituskokeiluun.

Lisätietoja lähteistä

Salusjärvi, Markku 1980. Nopeusrajoituskokeilut Suomen yleisillä teillä. Espoo : Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedonanto 55.
Salusjärvi, Markku 1990. Kun Suomi sai nopeusrajoitukset. Teoksessa Lievonen, J. (toim.). Tekniikan tekijät. Espoo : Valtion teknillinen tutkimuskeskus, s. 10-16.

Kattonopeuden voi myöa käsittää pelkästään tuona 21.12.1973-30.6.1974 energiakriisin aiheuttamana yleisenä nopeusrajoituksena 80 km/h, mutta edellä selvitystä siis kaikista nopeusrajoituksista.

Tietoja liikenneturvallisuudesta Liikenneturvan sivuilta, www.liikenneturva.fi .