Miten evakot liikkuivat lehmien kanssa Matarengistä Korsträskiin syyskuussa 1944?

Suomen evakkojen karja kuljetettiin Pohjois-Ruotsissa lautoilla, autoilla ja taluttamalla, eläimiä ajettiin karjaleirille. ”Lautoilta kuljetettiin pakolaiset itse vastaanottopaikalle. Siellä luetteloitiin saapuneiden henkilöiden ja eläinten lukumäärä. Viimeksi mainitut koottiin karjatarhoihin odottamaan poiskuljetusta. Lehmät ja muu karja kuljetettiin autoilla kahden pohjoisimman vastanottopaikan alueelta, etelämpänä ei autoja tarvittu, koska välimatkat siellä olivat lyhempiä.”  (Lähde: Björk. N. Evakuointipäällikön muistelmia// Tornionlaakson vuosikirja 1969: s 100-111.)  Kirjassa: Rautio E. Pohjoiset pakolaiset:Pohjan: Väylä, 2004 sivulla 59 on kartta” Evakuoinnin ruotsalainen organisaatio ja sen toimipaikat” mihin merkitty tiet ja lautapaikat. Mukana on kysytty alue.( Lähde: Björk, Redogörelse. KRA.) Kuljetuksesta, lypsämisestä ja ruokkimisestä vastasivat nuoret naiset, tytöt ja pojat. Yli 40 tuhatta lehmää oli siirretty Ruotsiin.

Lisätietoa:

Kaila T. Lapin sota: Porvo,1950

Erkkilä V. Iivari P.  Jätetyt kodit tuhotut sillat: Helsinki, 2015.

Sota ja evakuointi Pohjoiskalotilla 1944-1945: Rovaniemi,1996.

Evakkotaival: Kuvia ja muisteluksia Lapin evakosta 1944-1945: Lapin maakuntaliitto, 1975.

Lappi-osastolta löytyy runsaasti kirjallisuutta evakuoinnista. Suomalaiset ovat tutkineet ja muistelleet evakuointia, mutta myös ruotsalaiset ovat julkaisseet aiheesta. Kysytystä evakoiden karjankuljetuksesta Matarengistä Korsträskiin löytyy mainintoja kirjallisuudesta, mutta siitä ei ole erillistä julkaisua. 

Kirjat ovat Rovaniemen Lappi-osastolla ja näitä voi lainata kaukopalvelun kautta.