Miten eri säätyjen omistamat rakennukset poikkesivat kaupungeissa keskenään toisistaan Suomen keskiajalla? Olivatko esim. talonpoikien talot erilaisia kuin papiston omistamat tai vaikkapa aateliston?
Miksi Turun palosta ei siis säilynyt lainkaan kivirakennuksia?
Vastaus
Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa hirsitalossa. Kiviset rakennukset olivat näyttäviä mutta puiset lämpimämpiä asua etenkin talvisaikaan.
Tarkemman tiedon saamiseksi Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta ja eri säätyjen talojen eroavaisuuksista neuvon teitä kääntymään Turun museokeskuksen puoleen.
Turun rakennuskanta vuoden 1827 Turun palon aikoihin oli joka tapauksessa uusiutunut keskiaikaisesta rakennuskannasta.
Tosin myös 1800-luvun alussa rakennuskanta koostui suurimmaksi osaksi puurakennuksista.
Turun palossa tuhoutui kolme neljäsosaa kaupungista. Vain laita-alueet säästyivät.
Paloalueella pelastui kuitenkin joitakin kivitaloja. Paloalueella säilyneiden rakennusten pelastuminen oli pitkälti sammuttajien työskentelyn ja suojaavien puutarhojen ansiota.
Yksi pelastuneista kivirakennuksista on vuonna 1818 valmistunut entinen maaherran kansliarakennus, joka nykyisin muodostaa yhdessä vanhan ja uuden kirjastotalon kanssa Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston.
Lisäksi useampi kivirakennus kärsi huomattavia vaurioita mutta ei tuhoutunut kokonaan. Osa näistä kunnostettiin ja ne ovat yhä pystyssä. Tällaisi rakennuksia ovat Tuomiokirkko, Brinkkalan talo ja Akatemiatalo.
Vartiovuoren tähtitorni pelastui tähtitieteilijä Argelanderin viettäessä koko yön katolla sammuttaen ylös lentäneitä kipinöitä.
Painetut lähteet:
Lahtinen, Rauno: Turun historia (2014)
Varhainen Turku. Turun museokeskuksen raportteja 22 (2010)
Suomen historia. 5, Autonomian rakentamisen ja kansallisen nousun aika, suurten uudistusten kausi, kansanrunous, kansallisen korkeakulttuurin synty (1986)
Turun kaupungin historia. 1809-1856 (1972)
Verkkolähteet:
Keskiaikainen Turku
http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/suomen-arkeologiaa/keskiaikainen…
Keskiajan Turku
http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/04/kem313_turku.pdf
Kommentit
Yksi tuore lähdeteos voisi olla:
Savolainen, Panu. Tirkistelyä förmaakeihin ja ylishuoneisiin. Turkulaista asumista kahden vuosisadan takaa. Turun museokeskuksen julkaisuja 67, Turku 2014.
Kommentoi vastausta