Mitä voidaan olettaa, että Aleksis Kivi tiesi buddhalaisuudesta? Vai tiesikö edes sen olemassaolosta?

Kivi-kirjallisuuteen tekemäni pikaisen katsauksen perusteella ei ole mahdollista sen enempää ehdottomasti vahvistaa kuin kiistääkään sitä, että buddhalaisuus olisi ollut Kivelle ainakin jollakin tavalla tuttu. Kirjailijalla on selvästi ollut taipumusta suhtautua kriittisesti kristinuskoon ja kirkon oppeihin, joten en pitäisi lainkaan mahdottomana, että hän olisi voinut etsiä maailmankuvansa rakennusaineita myös buddhalaisuuden suunnalta. Niin kuin Esko Rahikainen toteaa, "Aleksis -- oli liian paljon lukenut eri kulttuureista, uskonnoistakin, tieteiden saavutuksista, hän oli poiminut hedelmän hyvän ja pahan tiedon puusta. -- Aleksis oli liian älykäs hyväksyäkseen sellaisenaan katekismuksen julistaman kirkonopin ja elämänjärjestyksen. Mitä enemmän hän luki, opiskeli, havainnoi, ajatteli ja uneksi - sen voimakkaammin hänen oikeudentajuaan ja järkeään loukkasi hänen oman äitinsä ja hartauskirjojen usko."

Kannattaa kuitenkin huomioida, että ensimmäiset merkittävät ruotsin- ja suomenkieliset buddhalaisuutta käsittelevät yleisesitykset ilmestyivät vasta Kiven jo kuoltua, joten kovin syvällistä hänen mahdollinen aihetta koskeva tietoutensa ei välttämättä ole ollut. Kiven lukemiksi mainittuihin teoksiin toki sisältyy kotimaisilla kielillä kirjoitettujen kirjojen ohella myös saksan- ja ranskankielistä aineistoa, joten tätäkään kautta ei ole mahdollista saavuttaa ehdotonta varmuutta suuntaan tai toiseen.

On kaiketi kuitenkin aivan mahdollista olettaa, että Kivi on saattanut tietää buddhalaisuuden olemassaolosta - olkoonkin, että melko huterin perustein.

Kirjallisuutta:
Esko Rahikainen, Metsän poika : Aleksis Kiven elämä
Hannes Sihvo, Elävä Kivi : Aleksis Kivi aikanansa
V. Tarkiainen, Aleksis Kivi : elämä ja teokset