Mitä tiedetään Minna Canthin koulunkäynnistä siltä ajalta kun perhe asui hänen syntymäkaupungissaan Tampereella?

Minna kävi Tampereella muiden puuvillatehtaalaislasten tapaan Finlaysonin puuvillatehtaan pientenlastenkoulua  – "Mamselli Hydénin koulua –  jossa hän aloitti seitsenvuotiaana. Koulun opetuskieli oli ruotsi, ja opetuksessa käytettiin ns. Bell-Lancasterin menetelmää, jossa isommat lapset opettivat pienempiä ja osaavammat jäljessä olevia. Luokkia ei ollut, oli vain rappuset, joilla istuttiin sen mukaan miten oli opinnoissa edistytty; parhaat istuivat ylimmällä "lauteella". Oppilasmäärä oli enimmillään pitkälti toista sataa samassa huoneessa. Kun Minna lähti Tampereelta, oli koulussa 118 oppilasta. Koulusali oli tilava ja valoisa; se sijaitsi varta vasten kouluksi rakennetussa talossa (Puuvillatehtaankatu 3).

"Mamsellin koulu" oli yhteiskoulu. Lapset aloittivat työskentelynsä kello 8, mamselli Charlotta itse tuli yhdeksältä ja kätteli kaikkia. Kun kaikki olivat paikoillaan, mamselli aloitti rukoushetken. Kello 12–14 oli ruokatauko ja työpäivä päättyi kello 16 mamsellin pitämään kertomustuntiin. Suurimman osan ajasta vei uskonnonopetus, sillä mamselli piti sitä tärkeimpänä.

Varhainen Canth-elämäkerturi Greta von Frenckell-Thesleff näkee Hanna-romaanin äidin ihannoidussa hahmossa jälkiä Hydénin persoonallisuudesta ja vaikutuksesta nuoreen Minnaan. Persoonallista vaikutusta tärkeämmäksi Frenckell-Thesleff nostaa kuitenkin opetuskielen: "Jotakin psykologista merkitystä Minna Canthille oli silläkin seikalla, että hän sai oppia ruotsinkieltä jo pikkukouluasteella -- : hänen ääntämisensä ei koskaan paljastanut hänen vaatimatonta syntyperäänsä – siinäkin suhteessa hän säilyi tuhoisilta huonommuudentunteilta."

Minnan isä siirtyi perheineen Kuopioon vuoden 1853 alkupuolella, joten Minna ehätti käydä koulua Tampereella vain vähän yli vuoden ajan. Toisin kuin Frenckell-Thesleffin Minna Canth, Reetta Niemisen kirja Minna Canth : kirjailija ja kauppias vähättelee Minnan Tampereen kouluaikaa: "Miinu Johnson kävi tehtaanomistajan perustamaa yksityistä koulua, jonka opetuskielenä oli ruotsi. Hän ehti olla vain vähän aikaa oppilaana, -- Ehtikö hän edes oppia välttävästi ruotsia?" Kirjoittaessaan "Mamsellin koulusta" Tampereen historian kaupungin ensimmäisiä kouluja käsittelevässä osiossa Viljo Rasila taas pitää Canthin kokemuksia koulussa hyvinkin merkittävinä: "On ilmeistä, että monet Minna Canthinkin ehkä kirkonvastaiset mutta syvästi kristillispohjaiset ajatukset ovat lähtöisin mamselli Hydénin koulusta -- ."´

Anneli Toijala on käyttänyt romaanissaan Myrskylintu tehokkaasti hyväkseen sitä, mitä Minnan koulunkäynnistä hänen Tampereen-vuosinaan tiedetään.

Lähteet: 
Greta von Frenckell-Thesleff, Minna Canth 
Reetta Nieminen, Minna Canth : kirjailija ja kauppias 
Tampereen historia. 2, 1840-luvulta vuoteen 1905 
Anneli  Toijala, Jälkisanat romaaniin Myrskylintu : Miinu Johnsson (Minna Canth) ja Tampere 19.3.1852–1.4.1853