Mitä tarkoittavat sanat Koiporras, Mammulan(mäki), Ahvio ja Sakkara, ovat paikannimiä Hurukselassa? Onko saamenkielessä mitään näitä muistuttavia sanoja? Entä…

Suomalaisen paikannimikirjan (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) mukaan Ahvio on ruotsiksi Ahvis. Löytyy historiallisista lähteistä vuonna 1555 Ahawiss, Affwio 1558 Ahuioby 1561, Ahvis 1744, Ahvio 1789. Asutus sijaitsee Ahvionkosken rannallla Kosken nimi esiintyy vanhastaan myös muodossa Ahviskoski. Siihen liittyy ilmeisesti kalan nimi ahven. Jos Ahviskoski on vanha kansanomainen nimi niin se on voinut lyhentyä muodosta Ahveniskoski. Paikkaa osoittava johdin -io on voitu liittää nimeen kylännimeä muodostettaessa. Toinen mahdollisuus on, että kosken nimestä Ahvenkoski > Ahvikoski on saatu kylännimi Ahvi > Ahvio.

Kymin historian 1:n (Kouvolan Kirja- ja Kivipaino, 1960) mukaan Mammulanmäki tulee vuonna 1551 maakirjoihin merkityn Kohon alkutalon omistajan Juho Ollinpoika Mammoisen suku- tai liikanimen mukaan.

Suomalainen paikannimikirja (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2007) ei valitettavasti tunne Sakkaran alkuperää. Sen sijaan T. I. Itkonen mainitsee Sakkaravaaran artikkelissaan ”Kvasisuomalaisia Lapin paikannimiä” (”Virittäjä” 1961) ja toteaa sen lukeutuvan paikannimiin, jotka näennäisesti näyttävät suomen kielen sanoista muodostetuilta mutta joiden alkuperä on kuitenkin saamessa. ”Sakkara” voi tarkoittaa Itkosen mukaan ainakin Utajärven seudun murteessa ’kaljassa olevaa mallasjytystä’ ja Iitin seudun murteessa ’jauhokokkaretta’. Ne ovat kuitenkin vain kielellisiä yhteensattumia, koska suomenkielisen nimen taustalla on Itkosen mukaan saamenkielinen nimi ”Tšahkkar-vārrē”.

Koiporras ei löydy mistään nimistöä selittävästä teoksesta. Teoksessa Huruksela: nimistö, tarinoita, henkilöitä, piirileikkilaulut (2002). Nimistöluettelossa kerrotaan että Koinportaat ovat "lohkareita kuin koin syömää kalliota." Koiporras löytyy myös Turusta.