Mitä sanakirjoja ammattikseen kääntävät käyttävät? Ovatko edelleen paperia vai netistä löytyviä sanakirjoja?
Vastaus
Käännöstyössä sanakirjojen ja sanastojen käyttö riippuu paljon kielestä, tarpeesta ja kontekstista sekä käännettävän tekstin laadusta ja lajista.
Eräs monikansallisessa käännösfirmassa työskentelevä kokenut ammattikääntäjä kertoo, että ns. perustarepeisiin kääntäjät käyttävät yleensä (maksullisia) verkkosanakirjoja, joko yksikielisiä (esim. Oxford Endlish Dictionary, Duden, Kielitoimiston sanakirja) tai monikielisiä. Suosittu on esimerkiksi MOT-sanakirja, joka sisältää useita erityisalojen sanakirjoja, sekä ilmainen, monien eri alojen termejä yhteen kokoava TEPA-termipankki. Verkkotiedonhaku ja hakukoneiden käyttö korpuksena on myös yleistä nykykääntäjän työssä. Sanakirjojen, verkon hakukoneiden ja aineistopankkien lisäksi käytetään ns. sanalistoja, jotka ovat useimmiten alaspesifejä ja toimivat ikään kuin löyhänä, epävirallisena ontologiana käännöstyössä.
Joidenkin aiheiden tekstien kohdalla tarvittavat sanakirjat ovat edelleen saatavilla vain paperisena. Tästä hyvä esimerkki on Kuvitettu rakennussanakirja suomi-englanti-suomi.
Kommentit
Ammattikääntäjänä voin vahvistaa, että vastaus pitää pääsääntöisesti paikkansa. Lisään vain kaksi asiaa:
1)
Paljon käytetään myös palveluita, joihin on koottu verkossa eri kielillä olevia käännöksiä samasta tekstistä, esim. EU:n asiakirjoista, ja joilla voi katsoa, miten jokin sana tai ilmaus on käännetty. On esimerkiksi paljon erilaisia virkakielen sanoja, joista käytetään mitä erilaisimpia käännöksiä (ja on perusteltuakin käyttää), ja tällöin on mahdollista saada yleiskatsauksellinen kuva käytössä olevista eri käännösvastineista. Tässä esim. sanan painopistealue eri käännöksiä: https://mymemory.translated.net/en/Finnish/English/painopistealue
Toiseksi viimeisessä kohdassa ("painopistealue: laitteiden sisätilat") sivumennen sanoen näkyy tekoälyn rajoittuneisuus, kun se näyttää englanninkielisestä tekstistä virheellisesti kokonaan eri kohtaa kuin suomenkielisestä.
2)
Hyvin yleistä on myös, että jos sanasto on kovin spesialisoitua, asiakkaalta tulee erillinen sanasto tai asiakkaalla on vähintään joku yhteyshenkilö, jolta termien merkitystä voi tarvittaessa kysyä. Tämä on usein edessä, jos vaikkapa googlaamalla jotakin harvinaista sanaa tulee hakutuloksia vain muutama harva – tai kaikkein pahimmassa tapauksessa ei yhtään.
Olen jostain syystä päätynyt usein linguee.com -sivustolle, ihan maallikkona. Onko linguee luotettava vai onko veivannut itse itsensä hakutulosten kärkeen?
Linguee toimii samalla periaatteella kuin tuo yllä näytteeksi linkittämäni MyMemory. Ehkä voisi sanoa, että se on sitä luotettavampi, mitä parempi sekä lähtökielen että kohdekielen tuntemus sen käyttäjällä on, koska silloin hänellä on edellytyksiä arvioida käännöksen oikeellisuutta ja osuvuutta. Varmasti sen avulla voi mennä metsään jos huonosti käy, mutta ei se mitenkään kelvoton ole.
Lingueessa on hyvää se, että kunkin olemassa olevaa tekstiä koskevan hakutuloksen oikeassa alanurkassa on linkki tekstiin, josta hakutulos on peräisin. Sitä napsauttamalla voi nähdä, millainen kyseinen teksti kokonaisuutena on, kuka sen on tuottanut ja mihin tarkoitukseen.
Kommentoi vastausta