Mistä Vesa-Matti Loirin esittämä kappale Brontosauruksen yö kertoo? Mikä sen sanoma on?

Esa Helasvuon säveltämä Brontosauruksen yö oli Vesa-Matti Loirin kilpailukappale vuoden 1972 Syksyn sävelessä. Kunnianhimoinen kappale sijoittui vasta seitsemänneksi, mutta siitä tuli kuitenkin kulttihitti, joka vetoaa lapsiin ja aikuisiin. Uudestaan se tuli ajankohtaiseksi 2014 Vain elämää -ohjelmassa Toni Wirtasen tulkitsemana.

Brontosauruksen yön tekstin kirjoitti dramaturgi ja suomentaja Marja Rankkala (1918 - 2002). Brontosaurus oli jurakauden suurimpia maaeläimiä. Se oli kasvissyöjä, "hirmulisko" vain kokonsa puolesta. Loirin tulkitsema brontosaurus sen sijaan on liioitellun valtava hirviö, joka murskaa pyrstöllään Ruhrin tehtaat ja juo janoonsa Euroopan suurimman järven.

Nykyinen populaarikulttuuri on pullollaan superhirviöitä, mutta niiden alkuperä on saduissa ja kansantarinoissa lohikäärmeistä ja muista kummallisuuksista. Brontosauruksen yössä on lorumaisia riimejä, alkusointuja ja rakenteen rikkomista lastenrunouden tyyliin. Tekstissä on kuitenkin syvempiä tasoja ja yhteiskunnallisuuttakin. Ankaran kohtalon saa kokea kasvoton byrokratia, jota edustavat mm. virastot, konttorit ja tietokoneet. Kun saurus on lopettanut paperisodan, seuraa puolittainen paluu luontoon: "Villi ihminen tanssi pitkin maita / päällänsä joustofroteepaita".

Jättiläinen tuli alun perin maan alta: "Bronto kierautti Alpit yltään". Sen voi voiman näytön sijasta nähdä viittauksena paleontologian löytöihin, jotka ovat pakottaneet ihmisen tarkistelemaan uudesta näkökulmasta maailmaa ja omaa varsin lyhyttä historiaansa siinä. Toisaalta saurus voi olla ihmisen itselleen ja ympäristölleen aiheuttama katastrofin uhka, esim. ydinsota, joka voisi pyyhkäistä tehtaat maan tasalle.

Brontosauruksen yössä on lapsenomaisuuden ja rajuuden ristiriita. Siinä voisi siten ennakoida asetelmaa, jota Loiri myöhemmin sovelsi Nasse-sedän roolihahmossaan. Musiikillisesti kappale on taitava ja hyvin aikaa kestänyt yhdistelmä rockia, jazzia ja jopa renessanssimusiikin vaikutteita. Säveltäjä Helasvuo ja Marja Rankkala tekivät kaksi muutakin onnistunutta yhteistyötä: Loirille kappaleen Joka pojalla on siivet ja Ritva Oksaselle laulun Tuli mies.