Mistä Suomi otti rahat sotakorvausten maksamiseen NL:lle? Elokuvasta "Suomi maksaa" selviää, että suomalaiset joutuivat rakentamaan uusia tehtaita ja voimaloita, jotta pystyivät valmistamaan sotakorvaustuotteita riittävän nopeasti. Tuotteiden toimittamiseen oli päivälleen tarkka takaraja.
Suomi oli muutenkin köyhtynyt sodan aikana. Täytyihän työmiehillekin maksaa palkka, eivät he ilmaiseksi töitä tehneet. Joutuiko Suomi ottamaan ulkomaista velkaa sotakorvausten tähden vai mistä rahat.
Vastaus
Sotakorvaukset maksettiin tuotteina, ei rahana. Sotakorvausten määrästä päätettiin Välirauhasopimuksessa syksyllä 1944.
Sotakorvauksiin kuului :
Koneet ja laitteet, arvo 101 miljoonaa dollaria
Uudet alukset 60 miljoonaa dollaria
Vanhat laivat 14 miljoonaa dollaria
Puutavara ja puunjalostustuotteet
Kaapelituotteet 25 miljoonaa dollaria
Sotakorvauksien maksamiseen Suomella oli perin kuusi vuotta aikaa. Sotakorvauksina maksettujen tuotteiden arvo sovittiin laskettavan vuoden 1938 tason mukaisesti. Vuonna 1948 Neuvostoliitto tosin alensi jäljellä olevasta toimituskiintiöstä puolet ja suostui jatkamaan maksuaikaa kahdella vuodella. Suomi siis sai sotakorvaukset maksettua vuonna 1952, jolloin myös Valvontakomissio poistui maasta. Osana sotakorvauksia Suomi luovutti vanhaa kauppalaivastoaan, muuten sotakorvaukset maksettiin uusilla teollisuustuotteilla ja puulla. Heti välirauhan solmimisen jälkeen Suomessa aloitettiin teollisuustuotannon tehostaminen ja uuden luominen. Sotakorvausten maksua organisoi Sotakorvausteollisuuden valtuuskunta SOTEVA, johon kuului teollisuuden edustajia. Soteva tilasi teollisuuden tuotteet ja organisoi niiden toimittamisen.
Rahat maksettiin normaalista valtion budjetista. Sotakorvaukset olivat suuri ponnistus, toisaalta niiden ansiosta teollisuuden tuotanto kasvoi ja kansa työllistyi. Verotusta tehostettiin, verokertymä kasvoi sekä tehostamisen että parantuneen tuotannon seurauksena. Suomi sai myös lainarahaa. Ulkomaisista lainanantajista Yhdysvallat oli Suomen suurin lainoittaja. Yhdysvaltojen antamaa Marshall-apua Suomi ei sen sijaan ottanut vastaan.
Lähteitä:
Kivinen, Olli : Siviilien torjuntavoitto - Lauri Kivisen elämä. SIltala, 2014
https://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak32007/kak32007lorenzwende.pdf
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/lihavat-vuodet-koittivat-kun-viimeinen-sotakorvausjuna-haipyi-itaan-asiantuntijan-mukaan-osa-sankaritarinasta-on-kuitenkin-legendaa/
Sotakorvauksista on kirjoitettu paljon, esimerkiksi :
- Suomen sotakorvaukset 1944-1952 - mahdollisesta tehtiin mahdollinen. Paasilinna, 2014
- Vesterinen, Jukka : Suomen sotakorvaukset. Alfamer, 2012
Kommentoi vastausta