Mistä on saanut alkunsa sana olutlava?

”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.

En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan on germaaninen laina, mutta siitä ei sanakirjassa sanota mitään.

Nykykielessä ”lava” voi viitata puusta tai muusta materiaalista valmistettuun tasapintaiseen kuljetusalustaan, jonka päälle voidaan kasata kuljetettavaa tavaraa, tai auton päällä olevaan reunalliseen kuljetuspaikkaan. Aivan ilmeisesti termi on tullut tuosta edellä mainitusta vanhasta merkityksestä kärryn tai reen tavarankuljetuspaikkana. ”Olutlavaksi” kai kutsutaan mahdollisesti avonaista pahvilaatikkoa, johon on kasattu oluttölkkejä, jotta ne olisi helppo kuljettaa. Avonainen laatikko muistuttanee tuollaista autossa olevaa lavaa. Toisaalta ”lava” voisi olla myös sanasta ”laatikko” vääntynyt lyhennys, johon tuo auton osan merkitys on vaikuttanut. Joka tapauksessa kyseessä on puhekielinen ilmaus, jota ei tutkimistani sanakirjoista löytynyt, ja nettikeskusteluissa jotkut tuntuvat paheksuvan sen kutsumista lavaksi eikä laatikoksi.