Mistä löytyisivät vuoden 1974 yo-kirjoitusten äidinkielen aiheet?
Vastaus
Ylioppilastutkintolautakunta ei tekijänoikeussyistä julkaise vanhoja ylioppilaskoetehtäviä verkkosivuillaan, mutta niitä on mahdollista tilata ylioppilastutkintolautakunnan kansliasta.
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/tutkinnon-suorittaminen/usein-kysyttya/mista-loydan-vanhoja-ylioppilaskokeita
https://www.ylioppilastutkinto.fi/fi/yhteystiedot/kanslian-henkilokunta
Vuosittain ilmestyvästä ylioppilaiden kirjasta Spes patriae. 1974 löytyvät kyseisen vuoden ylioppilastutkinnon tehtävät.
https://finna.fi/Record/helmet.1099922?sid=4983022246
Myös valikoituja ylioppilasaineita on julkaistu vuosittain kirjamuodossa: Ylioppilasaineita. 1974.
https://finna.fi/Record/helmet.2003488?sid=4983028873
Kumpaakaan kirjoista ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjaston kokoelmista, mutta molemmat on mahdollista tilata kaukolainana.
Uudempia (v. 2008 alkaen) äidinkielen ylioppilaskoetehtäviä on julkaistu YLE:n Abitreenit -sivustolla: https://yle.fi/abitreenit/aidinkieli
Kommentit
Monet sanomalehdetkin julkaisivat yo-aineiden otsikoita. Tuolloinhan oli vain otsikkolista, ei laajoja tausta-aineistoja. Kevään ainekirjoituskoe oli monta viikkoa ennen vieraiden kielten, reaalin, matematiikan jne. kokeita.
Kevään 1974 äidinkielen (ainekirjoituksen) koepäivät olivat ma 4.2. ja ma 11.2.1974. Sunnuntain 10.2. Hesarissa on s. 19 yleisönosastokirjoitus ensimmäisen koekerran otsikoista ja luettelo niistä.
Äidinkielen koe I (HS 5.2.1974, s. 12)
1. Jumalan kymmenen käskyä.
2. Kaupunkielämän kuvausta suomalaisessa romaanitaiteessa. (Jos käsittelet yhtä romaania, otsikoi kirjoitus sen mukaan.)
3. Ohessa on P. Mustapään runo "Aurinko pilkistää pilven takaa lumiseen metsään". Mitä ajatuksia se sinussa herättää? Kirjoita aine ja anna sille otsikko.
4. Ooppera – vanhentunut taidemuotoko?
5. Suomen maaseutuväestö 1900-luvun alussa.
6. Voittajat ja voitetut ensimmäisen maailmansodan jälkeen.
7. Oppimisen yksilölliset eroavuudet.
8. Kukat ja viherkasvit kotiemme viihtyisyyden lisääjinä.
9. Lohi ja ankerias, vesiemme vaeltajat.
10. Sukeltajat ja sammakkomiehet.
11. Inflaatio, hintojen ja palkkojen kilpajuoksun voittaja.
12. Televisio, ikkuna avaraan maailmaan.
13. Monikäyttöinen muovi.
14. Horoskoopit ja minä.
Äidinkielen koe II (HS 12.2.1974, s. 11)
21. Millainen toivoisin papin olevan?
22. Teatterikokemuksiani kuluvana näytäntökautena.
23. Tieteisromaanit.
24. Huonekalut tyylisuuntien kuvastajina.
25. Ristiretkien aika Suomen historiassa.
26. Pietari I, Venäjän suuruuden luoja.
27. Mielipidetutkimukset käytännön palveluksessa.
28. Kotiseutuni kasvisto.
29. Kotimaiset polttoaineemme.
30. Avaruusmatkojen teknisiä vaikeuksia.
31. Euroopan markkinat ja Suomen ulkomaankauppa.
32. Autoton sunnuntai – hiljaiseloa Euroopassa syksyllä 1973.
33. Hiihdon hurmaa.
34. Syö ja laihdu – mestarikokin kikkoja.
Tuo mainittu "yleisönosastokirjoitus" 10.2. on itse asiassa lehden toimittajan tekemä juttu, jonka aiheena oli se, että aineiden aiheet olivat herättäneet paheksuntaa ja keskustelua huonoiksi ja vanhoillisiksi koettuina.
Kiitos, Tommi. Oliko syksyllä vielä toiset otsikkosarjat reputtaneille tai kokeen uusijoille?
Ei kai 70-luvulla vielä ollut syksyisin kirjoituksia?
"Vuoden 1921 asetuksessa ylioppilastutkintoon kuului viisi pakollista koetta - -
Paitsi keväällä, pidettiin ylioppilaskirjoitukset jo tuolloin myös syksyllä. Silloin niihin kuitenkin osallistuivat vain ne, jotka kevään kirjoituksissa oli jossakin aineessa hylätty tai jotka eivät sairastumisen vuoksi voineet osallistua johonkin kevään kokeeseen. Myöhemmin tehtiin lisäksi mahdolliseksi korottaa keväällä saatuja hyväksyttyjäkin arvosanoja syksyn kirjoituksissa tai täydentää silloin tutkintoa ylimääräisillä kokeilla."
Oma kokemus tukee tuota Wikipedian tekstiä.
Syksyn kirjoituksia oli siis ollut jo ennen 1970-lukua. Juuri silloin tuli uutta: aikaisempien ryhmien (hylätty/estynyt sairauden vuoksi) lisäksi saattoi jo 70-luvulla syksyisin korottaa hyväksyttyä arvosanaa (samana tai seuraavana vuonna) tai täydentää tutkintoa ylimääräisillä kokeilla. Uudet kirjoittajat eivät vielä silloinkaan voineet aloittaa koko urakkaa syksyn kokeissa.
Kyllä oli, ja nekin lehdissä julkaistiin, tosin huomattavasti pienimuotoisemmissa puitteissa:
Äidinkielen koe I (HS 17.9.1974, s. 12)
1. Julistus ja palvelu kirkon työssä
2. Pakinakirjallisuuden nimekäs edustaja
3. Eläinkuvastot, kirjallisuutta kaikenikäisille
4. Suomalaista iskelmämusiikkia
5. Säätyvaltiopäivät Suomen historiassa
6. Siirtomaiden vapautuminen – historian uusi vaihe
7. Luova ihminen
8. Miljoonat mätänevät metsissämme – marjojen ja sienten hyväksikäyttöä tehostettava
9. Hallitsemattomia luonnonvoimia
10. Virukset ja bakteerit
11. Mihin suomalainen perhe käyttää rahansa?
12. Kansainväliset suurkeräykset
13. Keskioluen vapauttaminen – virheratkaisuko?
14. Lomakohteena Suomi
Äidinkielen koe II (HS 24.9.1974, s. 9)
21. Raamatun naisia
22. Kouluelämää kirjallisuuden kuvaamana
23. Kirjasto kulttuuripalvelujen jakajana
24. Ajatuksiani koulun taidekasvatuksesta
25. Kartta ja todellisuus – maiden ja merien kuvaamisen vaiheita
26. Toisen maailmansodan jälkeinen Saksa
27. Ihmissuhteet ja niiden vaalinta
28. Tulevaisuuden eläintarha
29. Ydinvoimalat energian tuotannossa
30. Kemiantutkimuksen merkkihenkilö
31. Vanhukset tämän päivän suomalaisessa yhteiskunnassa
32. "All men are created equal" – "Kaikki ihmiset on luotu yhdenvertaisiksi" (Amerikan Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksesta 4.7.1776)
33. Kilpaurheilu, totista leikkiä
34. Ylioppilastutkinto takana – entä sen jälkeen?
Kysymyksessä on "äidinkielen". Vastaajakirjaston lähellä Kirkkonummella (i Kyrkslätt) kirjoitettiin varmaankin äidinkielen kokeita myös ruotsiksi. Olivatkohan otsikot sisällöltään samat vai alusta alkaen erikseen laaditut?
Samojen päivämäärien Hufvudstadsbladeteista selviää, että aiheet olivat muutoin samat, mutta Mustapään runon tilalla oli Arvid Mörnen runo "Vårarna".
Kommentoi vastausta