Mistä löytäisin kehruulaulujen nuotteja (sanoituksineen)? Siis lauluja, joiden rytmissä lankaan on käsittääkseni saatu tasaisempi kierre, kun värttinän/rukin…

Kiitos Facebookin Kehrääjät-ryhmän pääsin tutkimuksen jäljille. Sulo Haltsonen on tutkinut suomalaisia kehruulauluja. Hänen Suomalaisista kehruulauluista -artikkelinsa löytyy teoksesta: Kalevalaseuran vuosikirja 15 (1932) s. 22-37. Valitettavasti en saanut itse teosta nyt käsiini, mutta voit tiedustella ko. teosta omasta kirjastostasi.

Kehrääjät-ryhmässä mm. niin kehräyksen opettajat kuin etnomusikologitkin pohtivat kysymystä. Työtä tehdessä on  yleensä laulettu, joten luultavasti myös kehrätessä on jotakin rallateltu. Kommenteissa tuumailtiin, että jonkin (muutaman) tietyn kehruulaulun laulaminen olisi voinut käydä äkkiä aika tylsäksi. Luultavimmin kehrätessä siis yleensä laulettiin niitä lauluja, joita osattiin.

Kommenttien mukaan osa kokee valssin 3/4-tahdin helpottavan rukilla kehräämisen rytmin opettelua. Toiset taas kokevat vanhan nk. kalevalamitan eli nelipolvisen trokeen ("Vaka vanha Väinämöinen") auttavan kehruutyön rytmittämisessä. Mainintoihin erityisistä kehruulauluista ei oltu ryhmäläisten keskuudessa juurikaan törmätty esim. erinäisiä tutkimuksia tehtäessä.

Verkosta löytyy tällainen muistelo: http://www.vohdensaari.fi/historiikki/el_naisten_tyo_entisaikaan.html

Ko. tekstissä puhutaan kehruulaulusta, joka kuuluu näin: Kehrä, kehrä tyttönen, huomenna tulee sulhanen. Tyttö kehrää, rukki käy, sulhasta ei missään näy.

Kenties samaisen Kehrää tyttönen -laulun nuotit löytyvät esim. seuraavasta vanhasta nuottijulkaisusta:

• Sonninen, Ahti. Naisten laululipas: 1-5. Hki: Fazer, 1968.

Muutoin, kuten oletkin saattanut huomata, kehruulauluista löytyy valitettavan vähän tietoa ja nuotteja.

Kaikki kehruuaiheiset laulut eivät tietenkään välttämättä ole olleet kehruulauluja, mutta tässä vielä muutamia poimintoja:

Kehruuvalssi:

• Hujanen, Jussi, Timo Hukkanen, Kirsi Hyyppä, Pirkko-Liisa Rausmaa, ja Irja Seetula. Lauluvakka. Helsinki: Suomalaisen Kansantanssin Ystävät, 1991.

Kehrääjä-äiti:

• Törnudd, Aksel. Koulun Laulukirja. 3. p. Porvoo: WSOY, 1920.

Darja-kehrääjä:

• Ryymin, Vilho, ja Väinö Hannikainen. Raja- ja itäkarjalaisia kansanlauluja. Helsinki: Westerlund, 1963.

Kehruutuvassa I ja II:

• Sonninen, Ahti, et al. Laulan Ja Soitan: Säestykset. 3. p. Helsingissä: Otava, 1966.

Kehrääjä (Spinn, spinn):

• Vuoristo, Aapeli. 107 Kitaralaulua. 2. p. Helsinki: Fazerin musiikkikauppa, 1974.

Vanhapiika kehrää (Eidekene ketrab):

• Vuoristo, Aapeli. 105 kitaralaulua. 3. p. Helsinki: Fazerin musiikkikauppa, 1976.

Myös klassisen tai taidemusiikin puolelta löytyy Kehruulaulu-nimisiä sävellyksiä (esim. Chopin, Wagner, Mendelssohn).

Mitä tulee Oiva Paloheimon runojen sävellyksiin ja/tai laulujen sanoituksiin, niin ainakaan Ylen Fono.fi-äänitetietokannasta ei löydy kehruuaiheisia Paloheimon sanoituksia: http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=paloheimo+oiva&rooliText…