Mistä Lievestuore on saanut nimensä?

Lievestuore-nimen alkuperää ei ole pystytty yksiselitteisesti selvittämään. Todennäköisesti se on alkuaan ollut järvennimi tai nimen alkuosa tai jokin järveen liittyvä maastokohde. Jokseenkin vakiintuneesti nimeä on sanottu saamelaisperäiseksi, satunnaisemmin suomalaisperäiseksi. Mitään selitysvaihtoehtoa ei voi sanoa varmasti oikeaksi.

Jos nimi olisi saamelaisperintöä, jälkiosa tuore saattaisi liittyä saamen 'poikittain(en), syrjittäin(en)' -merkityksiseen sanaan. Lievestuoreenjärven voi sanoa olevan poikittain kulkureittiin, jonka on oletettu kulkeneen Laukaan läpi kaakosta luoteeseen. Toisaalta järvi on syrjittäinen seudun pääväylään Laukkavirtaan nähden ja virtaussuunnaltaan päinvastainen. Järvi sopii niin ikään verrattavaksi saamelaisperäisiin Toras-alkuisiin järvennimiin, joiden arvellaan kuuluneen järville, joiden poikki kuljetaan toisille, merkittävämmille järville. Tämä tulkinta Lievestuore-nimen tuore-aineksista edellyttää, että nimeen on alkuaan kuulunut jokin 'järvi'-merkityksinen loppuosa. Alkuosa lieves saattaisi olla suomen levä(llään)-, leveä-sanueita vastaavia saamelaisaineksia. Toisaalta äänteellisesti alkuosa on verrattavissa myös sanaan lieve(s), 'korppi'. Lievestuoreen linnustoon on vanhastaan kuulunut korppi, joka on kansan keskuudessa ollut merkittävä uskomuslintu, tunnettu tietäjän maagisena apueläimenä.

Nimen suomenkielisiksi aineksiksi voitaisiin olettaa joko sanaa lieve(s) : liepeen, merkityksenä '(alueen, vuoren, kosken tms.) reunama' tai sanaa lieve(s) : lieveen, merkityksenä 'savinen vesijättö, tulvaniitty; matala hiekkaranta'. Sana tuore nimen jälkiosana kuuluu lähinnä pohjoissuomalaiseen nimistöön; nimet tarkoittavat kosteikkoa tai palamatonta paikkaa kulopaloalueella. Todennäköisenä ei Lievestuoreen suomalaisperäisyyttä voi kuitenkaan pitää; pikemminkin kyseessä lienee nimen monivaiheisessa kehityskulussa syntynyt kansantulkinnan suomenkieliseksi selventämä nimimuoto.

Lähde:
Suomalainen paikannimikirja