Mistä kirjasta saisi enemmän tietoa Panusta (Tulen jumala)?

Suomen kansan vanhoissa runoissa Panu esiintyy tulen ja liekin synonyyminä useissa runoissa. Suomen kansan vanhat runot ovat myös internetissä ja niistä voi hakea hakusanalla Panu. http://skvr.fi/#/%7B%22content%22:%22aloita%22%7D Aimo Turusen teoksen Kalevalan sanat ja niiden taustat, ilmestynyt 1979, mukaan sana panu esiintyy mm. runoissa Tulen synty, Pakkasen luku ja Ison tammen runoissa sekä Ilmarisen Sotijan loitsussa. Zacharias Topeliuksen Maamme-kirjassa luvussa 95 Panu mainitaan auringon poikana. Uno Harva mainitsee kirjassaan Suomalaisten muinaisusko, joka on ilmestynyt vuonna 1948 sivulla 195 panun balttilaisperäiseksi sanaksi, joka on olennoitu tulenhaltijaksi. Kaarle Krohnin kirjassa Suomalaisten runojen uskonto, ilmestynyt vv. 1915/2008, kerrotaan sivulla 272 tulta tarkoittavasta sanasta johtuneen sanan Panula erilaisista merkityksistä. Christfrid Ganander tuntee kirjassaan Mythologia Fennica panuttaren ja Panulan neidin, joiden molempien kerrotaan imettävän käärmeitä. Uuden suomalaisen nimikirjan, ilmestynyt v. 1988, mukaan etunimi Panu on myös Urbanus –nimen vanha kansanomainen muoto. Martti Haavio kertoo kirjassaan Karjalan jumalat, ilm. 1959, että Pyhä Urbanus oli ainakin viinin sekä kevätkylvöjen suojelija. Latinankielinen nimi Urbanus tarkoittaa kaupunkilaista.
Suomalaisen kirjallisuuden seuralla on myös tietopalvelu, josta kannattaisi kysyä lisätietoja http://dbgw.finlit.fi/verkkotietopalvelu/index.php?lang=FIN