Mistä juontaa juurensa, että monissa helsinkiläisillä liiketiloissa on vakiona ruskeavalkoinen ruutulattia? Onko näitä tehty tietyllä aikakaudella? Miten on päädytty juuri tuollaisiin lattioihin?
Tässä muutama esimerkki Google Mapsin kuvista:
Tila Galleria Kalevankadulla: https://maps.app.goo.gl/kJg5vucb3NQwQu2p7
Ravintola Haru Fredrikinkadulla: https://maps.app.goo.gl/HDfzts954BVUS9eF8
Ravintola Pamela Bulevardilla: https://maps.app.goo.gl/YiUQpgDvSMWrHqAo7
Vastaus
Tällainen ruutulattia on tosiaan ainakin vanhemmissa kantakaupungin kivijalkaliiketiloissa melko tuttu näky. Helmet-kirjastojen rakennusperinnettä ja rakennustekniikkaa koskevien kirjojen tutkiminen ei anna selvyyttä, oliko juuri ruskeavalkoinen ruutulattia erityisen ominainen jollekin aikakaudelle.
Linoleumlattiat yleistyivät Helsingissä 1910-luvulta alkaen. Linoleum-massaa saattoi värjätä eri väriseksi ja linoleumin pystyi asentamaan sekä lauta- että betonilattian päälle. Keraamiset laatat tulivat lattioille 1910-1930 -luvuilla. Porrashuoneissa ja liikehuoneissa käytettiin klinkkerilaattoja. Erilaisia lattiamassoja käytettiin myös liiketiloissa ja 1930-luvulla markkinoille tuli kumimarmori.
Lähdeteoksissa kerrottiin sinänsä hyvin eri aikakausien rakennustekniikasta ja materiaaleista, mutta vastausta kysymykseen niistä ei siis löytynyt. Lattioiden kuviointeja ja värityksiä ei juurikaan esitelty.
Arkkitehtuurimme vuosikymmenet : 1900-1920 / Elina Standertskjöld (Rakennustieto, 2006)
Kerrostalot 1880-2000 : arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen / Petri Neuvonen (toim.) (Rakennustieto, 2006)
Kerrostalot: 1880-1940 / Petri Neuvonen, Erkki Mäkiö, Maarit Malinen (Rakennustieto, 2002)
Arkkitehtuurimuseolla on oma yleisölle avoin kirjastonsa museon ensimmäisessä kerroksessa osoitteessa Kasarmikatu 24. Tietopalveluakin on saatavissa, laajemmat kysymykset ovat maksullisia. On mahdollista, että heillä voisi olla asiantuntemusta: https://www.mfa.fi/kokoelmat/
Kommentoi vastausta