Missä kaunokirjallisissa kirjoissa (suomalaisissa) veisataan virsiä? - A. Kiven Kihlaus ja Nummisuutarit tiedossa. Myös ivamukaelmat kiinnostavat.

Kysymäsi aihe esiintyy kaunokirjallisuudessa useimmin vain pienenä sivujuonteena, päätelleen mm. siitä, että ensimmäiseksi mieleen juolahtavilla asiasanoilla (virret, laulaminen) vetää melkein vesiperän kirjastojen tietokannoista ja muistakin hakemistoista.
Joitain kuvauksia sain kuitenkin kollegojen avustuksella kaivettua esille;
Skiftesvik, Joni: Petsamon kultatynnyri, WSOY, 1991. Novellikokoelma sisältää kuusi tarinaa, joista "Matkalla Maluriin" kertoo kahdesta pojasta eksyneenä sumuiselle merelle. Peloissaan pojat alkavat veisata virsiä. Tätä kuvataan kirjan sivuilla 142-145.
Joenpelto, Eeva: Ralli, WSOY, 1959. Ss. 155-157 kuvataan kirkonmenoja, mm. kolehtivirren ja loppuvirren veisuuta.
Pelo, Riikka: Taivaankantaja, Teos, 2006. Romaanin takakannen tekstissä kerrotaan Maammon kasvattavan tyttärentytärtään Siionin laulujen voimalla. Kts. esim. sivu 11.
Lehväslaiho, Reino: Panssarisotaa, WSOY, 1958. Jatkosodasta kertovassa romaanissa on sivuilla 112-113 kuvaus sotilaspastorin johdolla rukoilevista miehistä. Rukoilun päätteeksi veisataan.
Mäkilä, Kaarina: Sylvia, Otava, 1981. Kirjassa kuvataan elämää 1930-luvulla pienen tytön näkökulmasta. Virsiä veisataan mm. koulun kevätjuhlassa s. 67. Lisäksi tyttö laulaa mammalleen s.122.
Moberg,Vilhelm: Maastamuuttajat, Otava, 1958. Sarjassa on todennäköisesti useampiakin kuvauksia virrenveisuusta. Ensimmäinen löytämäni on sivuilla 156-157.
Winterson, Jeanette: Ei appelsiini ole ainoa hedelmä, Bazar, 2007. Kirjassa lauletaan hengellisiä lauluja mm. sivulla 75.
Lisää vastaavanlaisia esimerkkejä löytyy tekemällä hakuja kirjastojen tietokantoihin esim. asiasanalla uskonnollinen kirjallisuus. Myös erilaisten uskonnollisten liikkeiden nimillä saattaisi kannattaa hakea (esim. herännäisyys, lestadiolaisuus, helluntailiike...).