Missä asui Clodia Metelli n.55 ekr.? Vihjeitä palatseista jne.

Clodia, Quintus Caecilius Metellus Celerin puoliso (k. 59 eKr.), Clodius Pulcherin sisar on jäänyt historiaan erityisesti siitä syystä, että häntä on myöhemmin pidetty runoilija Catulluksen rakkausrunojen Lesbiana. Clodialla oli hyvä sukutausta (Appius Claudiuksen jälkeläinen), mutta hänen vapaamielinen elämäntyylinsä herätti pahennusta mm. Cicerossa, jonka oikeuspuheessa (Pro Caelio) Clodian huonoa moraalia arvostellaan. Cicero mainitsee Clodian elelleen varsin siveettömästi Roomassa, talossaan ja hän mainitsee Clodian puutarhan tarjonneen näkymän Tiberille (jotta C. voisi ihailla uivia nuorukaisia! Cael. 38). Clodian asumus sijaitsi Palatium-kukkulalla (Cicero kutsuu Clodiaa Palatiumin Medeaksi, Cael.18, Medeaksi siksi, että hänen huhuttiin myrkyttäneen puolisonsa).

Rooman topografiasta 50-luvulla eKr. löytyy tietoa, mutta Clodian asumuksesta ei löydy erillistä tietoa ainakaan niistä lähteistä, joita täällä yleisissä kirjastoissa on käytettävissä. Roomaahan rakennettiin uudelleen jatkuvasti ja jo Augustus rakennutti vanhan keskustan uuteen loistoon. Osa tasavallan aikaisista yksityisrakennuksista yhdistettiin Palatium-kukkulalla Augustuksen "palatsiin". Cicero mainitsee Clodian viihtyneen myöd Baiaessa, joka oli tuon ajan huvittelu- ja huvilakeskus.

Suomen kielellä tietoa Clodiasta löytyy esim. Castrén, Paavo-Castrén, Leena, Antiikin käsikirja. 2000. Balsdon, J.P.V.D, Nainen antiikin Roomassa 1964 ja tietenkin Catulluksen runoista, joista on kaksi käännöstä Kaikki runous 1990 ja Liber carminum - Laulujen kirja (1965). Ciceron puhetta Caeliuksen puolesta (Clodiaa vastaan) ei ole käännetty suomeksi. Jos kuitenkin luet vieraita kieliä, puheesta löytyy englanninnos Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista, Cicero, The basic work of Cicero, ed. Hasas, M. 1951. Sinun kannattaisi ehkä käydä yliopiston kirjastossa tutustumassa Klassillisen filologian laitoksen kirjastoon. Sieltä löytyy kommentaareja Ciceron teoksiin, ja näistä kommentaariteoksista voisi ehkä löytyä viitteitä myös Clodian asumuksesta, mainituista kohdista (Cael.18 ja 38). Sieltä löytyy myöskin laajempia antiikin hakuteoksia (muilla kuin suomen kielellä).

Internetistä löytyy lyhyitä kuvauksia Clodiasta sekä tietoa Ciceron puheesta.
Clodiasta,
http://www.lamp.ac.uk/~noy/roman4.htm
http://dominae.fws1.com/Influence/Clodia/Index.html

Cicero, Pro Caelio, bibliografia
http://members.tripod.com/~classicspage/procaelb.html
puheen taustaa
http://www.cofc.edu/~fennoj/RomCiv/CicCae.htm
puhe latinaksi
http://www.thelatinlibrary.com/cicero/cael.shtml

Rooman topografiasta löytyy materiaalia, mutta parhaat, yksityiskohtaisimmat teokset ovat italiankielisiä, Coarelli, Roma Guida archeologica. Suomen kielellä Rooman ulkoasua on käsitelty jonkin verran Castrén, Paavo-Castrén, Leena, Rooma : matkailijan opas. 1986. Perseus-sivustosta (http://www.perseus.tufts.edu/ ) löytyy tietoa Palatinuksen arkeologiasta, englanniksi, http://www.perseus.tufts.edu/cgi-bin/ptext?doc=Perseus%3Atext%3A1999.04… .

Antiikin Rooman historiaa käsitellään suomen kielellä Pekka Tuomiston teoksissa (esim. Rooman keisarit, Rooman kuningasaika, Rooman konsulit, Rooman diktaattorit).

Steven Saylorin tähän aikakauteen ajoitettuihin jännitysromaaneihin olet varmaan jo tutustunut (Egyptiläinen vieras, Murha Via Appialla). Saylor käyttää antiikin kirjallisuutta ja asiantuntijoita lähteinään, joten hänen kuvauksensa tasavallan ajan Roomasta ovat varmaankin suhteellisen osuvia.
Internetistä Saylorista löytyy tietoa suomen kielellä Dekkarinetistä, http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/saylor.htm .