Minulla on iäkäs naispuolinen ystävä jolle haluaisin antaa jotain sellaista lukemista, jossa hän voisi löytää samaistuspintaa omaan tilanteeseensa: useat ikätoverit ovat jo kuolleet tai joutuneet muistiongelmien takia hoitokoteihin eivätkä kykene vastaamaan yhteydenpitoon. Muistelen, että joko Helvi Hämäläinen tai Anne Fried ovat tällaista ikäsukupolven yksinäisyyttä sanoittaneet? Muutakin luettavaa saisi olla, jotain voimauttavaa ja toivoa antavaa, kun raskaita menetyksiäkin (elämänkumppani ja tytär) taustalla.
Vastaus
Anne Friedin lisäksi ainakin Merete Mazzarella on kirjoittanut useissa esseeteoksissaan vanhenemisesta ja myös surusta. Hänen teksteissään on myös huumoria mukana, joten siinä mielessä ne voisivat olla voimauttavia lukukokemuksia. Esimerkiksi näissä Mazzarellan teoksissa on aihetta käsitelty: Violetti hetki (2022), Kun kesä kääntyy: vanhenemisen taidosta (2001), Illalla pelataan Afrikan tähteä: isovanhemmista ja lapsenlapsista (2014), Matkalla puoleen hintaan: eläkkeellä olemisen taidosta (2012), Aurinkokissan vuosi (2017), Syksystä syksyyn (2021)
Vanhuus ja yksinäisyys ovat aiheina myös esimerkiksi näissä teoksissa:
Elisa Tiilikainen: Jakamattomat hetket: Yksinäisyyden kokemus ja elämänkulku (2019)
Antti Eskola: Vanhanakin voi ajatella. Mielikuvista ja niiden voimasta. (2019)
Antti Eskola: Vanhuus: helpottava, huolestuttava, kiinnostava (2016)
Robert Åsbacka: Urkujenrakentaja (2008) (romaani)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: Helmet-verkkokirjasto | helmet.fi
Kommentoi vastausta