Minua on jo pitkään askarruttanut miksi ihmeessä pieni ja tuntematon Bonn valittiin Saksan liittotasavallan (Länsi-Saksa) pääkaupungiksi vuonna 1949? Miksi ei…

Saksan läntisillä miehitysvyöhykkeillä toimineiden maapäivien valitsema 65-jäseninen parlamentaarinen neuvosto  - Saksan "esiparlamentti" -  aloitti työnsä Bonnissa syyskuun alussa 1948. Neuvoston puheenjohtajaksi valitulla Konrad Adenauerilla oli talo Rhöndorfissa, kivenheiton päässä Bonnista, ja Adenauerin sanan kerrotaan painaneen kokouspaikan valinnassa. Tämä antoi Bonnille odottamatonta poliittis-hallinnollista painoarvoa ja ehkä myös pienen etulyöntiaseman tulevaa pääkaupungin valintaa ajatellen.

Yllätys Bonnin valinta tästä huolimatta oli. Sekä Köln että varsinkin Frankfurt olivat valmiita ottamaan vastaan Länsi-Saksan pääkaupungin tehtävät. Adenauerin puoltosanan lisäksi Saksan esiparlamentin kotipaikalla oli kuitenkin vaakakupissaan pari painavaa etua: Bonn oli pieni, minkä vuoksi sitä pidettiin suurta metropolia sopivampana "tilapäispääkaupunkina" yhdistyneen Saksan ja sen pääkaupungiksi valitun Berliinin odotuksessa, ja se sijaitsi englantilaisella miehitysvyöhykkeellä, missä isännät olivat sekä vähemmän ristiretkelle Eurooppaan tulleita että vähemmän alttiita puuttumaan saksalaisten sisäisiin asioihin kuin Frankfurtissa isännöineet amerikkalaiset.

Saksalaisten pääkaupunkikaavailuissa suurkaupunkistatus näyttää vaikuttaneen kielteisesti kaupungin mahdollisuuksiin tulla valituksi, eli tämä on tiennyt pitkää miinusta kaikkien kysymyksessä mainitun neljän kaupungin sarakkeeseen. Frankfurtia ja Müncheniä vastaan on lisäksi toiminut niiden sijainti amerikkalaisella miehitysvyöhykkeellä. Münchenille ylimääräistä painolastia on epäilemättä tuonut myös kaupungin menneisyys natsiliikkeen pääkaupunkina. Pyrittäessä keventämään Saksan "ruskean menneisyyden" tuomaa taakkaa se ehkä ei olisi ollut paras mahdollinen valinta sodanjälkeisen läntisen Saksan pääkaupungiksi. Englantilaisella miehitysvyöhykkeellä sijainnutta Hampuria on taas saatettu karsastaa vaihtoehtona sen takia, että kaupunki on maantieteellisesti sijainnut lähellä (n. 50 km) Venäjän miehitysvyöhykettä ja sodan jälkeen Euroopan kahtia jakanutta rautaesirippua.

Lähde:
Seppo Hentilä, Erkki Karjalainen, Raija Valta, Saksa : voima Euroopan keskellä