Hei! Minua kiinnostaisi seuraavanlainen asia. Miten tekojärvi saadaan tehtyä. Esim. Lokka ja Porttipahta. Vesihän tietenkin otetaan joesta, mutta tehdäänkö/tehtiinkö jonkinlaisia pengerryksiä ja patoja eli miten se järvi käytänössä saadaan syntymään...
Vastaus
Tekojärviä muodostuu varastoitaessa vesiä patorakennelmilla sopivaan maaston painanteeseen. Vedenkorkeutta voidaan säädellä patolaitteilla. Pato on siis tärkein osatekijä tekojärven syntymisessä, minkä vuoksi tekojärvet usein nimetäänkin niiden rakentamiseksi tehdyn pääpadon mukaisesti. Kanavien ja muiden rakenteiden tarve riippuu täysin järven tyypistä. Rakenneominaisuuksiensa perusteella voidaan erottaa kolmenlaisia tekojärviä: jokialtaat, järvimäiset altaat ja vuoristoaltaat. Jokialtaat ovat jokiuomien porrastuksessa syntyneitä, pituuteensa verrattuna kapeita tekojärviä. Järvimäiset altaat ovat laakean maljamaisia tekojärviä, joiden pohja-alasta vain pieni osa on ennen patoamista ollut veden peittämää aluetta (ellei pohjalla ole aikaisemmin sijainnut järveä). Vuoristoaltaat ovat jyrkkäreunaisiin vuoristolaaksoihin padottuja tekojärviä. Neljännen tekojärvityypin muodostavat suolattoman veden altaiksi padotut merenlahdet.
Useimmat Pohjanmaan ja Lapin tekojärvistä on rakennettu vesistöjen latvoille ja pääosin suopohjaisille maille. Periaatteessa ne ovat toteutukseltaan samanlaisia kuin majavalammet, joten tekojärven muodostamisperiaatteisiin voi tutustua myös perehtymällä majavien insinööritaitoon.
Lähde:
Tekojärvet. Otavan suuri ensyklopedia. 9, sukunimi - turbiini. Otava, 1981
Kirjallisuutta:
J. E. Kilpeläinen, Koskivoima ja energiatalous. - Lappi tänään. WSOY, 1971
Petri Nummi, Majavalampi. Otava, 1987
Kommentoi vastausta