Minkalaista valoa/lamppua kaytettiin reessa hevosella ajaessa talvella ja kesalla 1800 luvulla? Esim. jos talvella pimeassa ajoi hevosella pitempiakin matkoja,…

Kysytty

Minkalaista valoa/lamppua kaytettiin reessa hevosella ajaessa talvella ja kesalla 1800 luvulla?
Esim. jos talvella pimeassa ajoi hevosella pitempiakin matkoja,
ja kyydissa oli muutama ihminen, oliko reessa ja kuskilla katto
ja minkalainen valo reessa tai hevosen valjaissa (1800-luvulla)?
Mita valoa kaytettiin taloissa 1800-luvulla Suomessa; tavallisissa taloissa ja myos suuremmissa aatelistotaloissa? Jos hevosella
ajettiin, minkalainen valo ja mihin se oli kiinnitetty?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Lyhty, jonka sisällä paloi kynttilä, oli 1800-luvulle tultaessa vakiintunut arkiseksi käyttövalaisimeksi niin sisätiloissa kuin ulkona. Ennen lyhtyä keinotekoista valaistusta - jota erään laskelman mukaan tavallisessa talonpoikaistalossa tarvittiin yli 1300 tuntia vuodessa - saatiin polttamalla päreitä. Kotitekoinen talikynttilä on myös ollut pitkään käytössä, mutta sitä tuskin on maalaisoloissamme milloinkaan käytetty pääasiallisena saati yksinomaisena valaisimena. Maalaisoloissa lyhty alkoi yleistyä vasta 1850-luvun jälkeen. Monella syrjäisellä seudulla siirryttiin kynttilälyhdyn ohi suoraan valopetrolilyhtyyn, joka oli käyttönsä mukaan esimerkiksi tallilyhty, navettalyhty tai saunalyhty. Kulkutietä valaistiin ajurinrattaiden kahdella kuutionmuotoisella lyhdyllä. Säätyläishenkilöiden ajoneuvojen takaosassa saattoi seisoa palvelija pitämässä korkealla lyhtyä, ja vierailu- ja teatterimatkoilla jalkaisin liikuttaessa palvelustyttö kantoi herrasväkensä edessä lyhtyä.

Rekiajelujen valaisemisesta en löytänyt erikseen mainintoja, mutta mikäli lisävalaistusta on tarvittu, jonkinlainen lyhty lienee ollut käytössä myös reessä. Tutkimissani lähdeteoksissa esitellyissä rekimalleissa ei ole kattoa. Tavallisimmin reet olivat yhden- tai kahdenistuttavia (niissä saattoi lisäksi olla käsipidäkkeet kannoilla seisojaa varten), joten kysymyksessä kuvatun kaltainen matkustus kuskeineen ja muutamine kyydittävineen olisi luultavasti tehty reen asemesta ajelurattailla eli kieseillä, jotka tulivat käyttöön 1700-luvun lopussa.

Lähteet:
U. T. Sirelius, Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia. I
Toivo Vuorela, Suomalainen kansankulttuuri

2 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.