Minkälaisen listan laatisitte lähtökohdaksi, kun haluaa tutustua monenlaisiin, mukaansatempaaviin tai ajatusta herättäviin päiväkirjatyyppisiin teoksiin, sekä…

Viime aikoina julkaistuja päiväkirjamuotoisia romaaneja ovat mm. Jukka Viikilän Akvarelleja Engelin kaupungista (Gummerus 2017), Raija Sinikka Rantalan Maanantaikappale: 526 askelta (Like 2017), ja Virve Sammalkorven Paflagonian perilliset (Karisto 2016).

Viikilän runolliseksikin mainittu romaani on ajankuvaus 1800-luvun sääty-yhteiskunnasta Helsingissä ja sen kertojana on Saksasta Suomeen saapunut arkkitehti Johan Carl Ludvig Engel.

Maanantaikappale taas kertoo rintasyöpäään sairastuneen arjesta vuoden ajalta. Se sisältää yksityiskohtaisia dokumentteja ja kertoo sairastamisesta realistisesti ja kriittisesti.

Paflagonian perilliset kertoo tutkimusmatkasta kauas Luoteis-Venäjälle, Karjalaan 1800-luvun alkupuolella. Virve Sammalkorven maagisrealistinen romaani vangitsee unenomaisella ja välillä painajaismaisella tunnelmallaan. Kohtalokas tutkimusretki välittyy lukijalle nuoren Iax Agolaskyn päiväkirjamerkintöjen kautta.

Lisää päiväkirjan muotoon kirjoitettuja romaaneja löydät Vaski-tietokannasta
/vaski.finna.fi/) asiasanalla päiväkirjaromaanit (aihehaku), kts. https://goo.gl/Ny5mJg

Tiukemmin todellisuusperäisiä päiväkirjoja löydät mm. elämäkerroista. Klassikkoesimerkkejä ovat mm. Tammen jo vuonna 1955 julkaisema Nuoren tytön päiväkirja, joka sisältää hollantilaisen Anne Frankin toisen maailmansodan aikana tekemiä muistiinpanoja ja Anaïs Ninin päiväkirjat vuosilta 1931-1966, muistelmat, jotka Otava julkaisi suomeksi 70-80-luvuilla seitsemänä eri niteenä. Ninin päiväkirjat kattavat lähes hänen koko elämänsä, mutta ne tunnetaan lähinnä Pariisin ja New Yorkin taiteilijaelämän kuvauksista.

Professori Katarina Eskola ja kirjailija ja toimittaja Satu Koskimies ovat toimittaneet tyttöiän ja nuoruuden päiväkirjansa luettavaksi suurelle yleisölle. Ensimmäisessä kirjassa kirjoittajat ovat 10-16 –vuotiaita, toisessa 15-20 –vuotiaita. Päiväkirjatekstit luovat kertomuksen kahden lapsen ja nuoren elämästä 50-luvulla ja samalla myös kertomuksen heidän ystävyydestä syttymisestä ja syvenemisestä. Kolmas osa sisältää Katarinan, Satun ja heidän ystäviensä kirjoittamia kirjeitä. Teosten nimet ovat 50-luvun tytöt (Kirjayhtymä 1992), 50-luvun teinit (Kirjayhtymä 1994) ja Ystävyyskirjeet (Kirjayhtymä 1998).

Mia Kankimäen teos Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava 2013) kertoo siitä, kuinka päivätyöhönsä kustantamossa kyllästynyt Kankimäki jätti työpaikkansa ja lähti Japaniin jäljittämään Helan-kaudella 1000-luvun tietämissä Japanissa elänyttä hovinaista Sei Shonagonia. Matka osoittautui myös matkaksi omaan itseen ja Kankimäki oppi ymmärtämään mitä omalta elämältään haluaa.

Teoksessa Huonon matkailijan päiväkirja (Tammi 2015) taidehistorioitsija Anna Kortelainen kirjoittaa viipurilaisesta isoisästään, joka haaveili kirjailijanammatista ja saikin julkaistua muutamia novelleja. Kortelainen on koonnut kirjaan kokoelman isoisänsä julkaisemattomia kirjoituksia ja päiväkirjatekstejä, joiden rinnalla hän pohtii suhdettaan isoisäänsä jota ei koskaan ehtinyt tavata.

Päiväkirjamuotoisia elämäkertoja voi etsiä lisää Vaski-tietokannasta asiasanalla päiväkirjat. Yhdistämällä em. asiasanan esim. eri ammattinimikkeisiin saat aina tietyn alan ihmisten päiväkirjoja, kts. esim. päiväkirjat upseerit: https://goo.gl/YQ6Cii
Kyseinen haku on lisäksi rajattu koskemaan vain tietokirjallisuutta ja suomenkielisiä kirjoja. Rajoituksen voit tehdä käyttämällä hakutulossivun oikeassa laidassa sijaitsevia alasvetovalikkoja.

Yhdistämällä asiasanan päiväkirjat asiasanaan matkakertomukset saat tulokseksi suuren joukon matkapäiväkirjoja: https://goo.gl/YuPQ3e

Päiväkirjaromaaneista on kysytty kirjastonhoitajalta aiemminkin. Listaan kysymyksistä vastauksineen pääset täältä: https://goo.gl/jN2XeT