Minkälaisen henkilön puoleen muinaissuomalainen (esikristillisiltä ajoilta) saattoi kääntyä jos hän halusi apua henkiin/haltijoihin/menninkäisiin/uskontoon ym liittyvissä asioissa? Oliko kylissä tai yhteisöissä tyypillisesti jotain tietäjää tai viisasta miestä jonka puoleen kääntyä, pappityyliin? Onko "tietäjä" juuri se sana mitä etsin? Pystyikö tällaista roolia ikinä toimittamaan nainen, vai oliko se puhtaasti miesten rooli?
En tarkoita lappalaisten shamaaneja tai muita vastaavia, vaan jotain mitä saattoi löytää etelämmästä.
Vastaus
Usein puhutaan suomalaisesta "tietäjälaitoksesta", eli nimenomaan siitä, että kyläyhteisöissä oli arvossa pidetty henkilö (tietäjä), jonka puoleen käännyttiin. Tietäjä on siis oikea sana.
Suomessa tietäjyys oli enemmän miehistä (vrt. Kalevalan Väinämöinen jne.),kun taas Keski-Euroopassahan jahdattiin juuri naisia noitina. Noitavainojen yhteydessä Suomessa nostettiin esiin poikkeuksellisen paljon miehiä, mutta toisaalta vainot eivät olleet yhtä fanaattisia kuin Euroopassa, koska tietämys kansanlääkinnästä, loitsuista ym. kosketti jollain tapaa koko yhteisöä; kaikki osasivat jotain sellaista, mikä olisi voitu tulkita noituudeksi.
Naisten asema oli vähäisempi, mutta esim. kansanlääkinnän alueella naiset ovat olleet vahvastikin mukana, ja varmuudella on ollut myös sellaisia naisia, joilla katsottiin olevan erityisiä voimia ja tietoa hallussaan. Joissain asioissa naisilla oli aivan erityistä osaamista (ks. Apo: Naisen väki), esim. synnytykset, karjanhoitoon ja muihin kodinpiiriin liittyvät kysymykset. Ehkä tässä onkin se perinteinen jako, että miestietäjäien "toiminta-ala" on ollut naisia laajempi ja siten ehkä yhteisössä merkittävämmässä roolissa.
Wikipediassakin on kelpo tavaraa:
http://www.facebook.com/l/08a8fP-iNIBF5QdM7bMPEcrckFQ;fi.wikipedia.org/…
Ja tässä vielä materiaalia tietäjistä:
http://www.rajatieto.com/paraparticle/kalevala.html
Ervast, Pekka: Kalevalan avain. [somistanut Ola Forsell]
Julkaisutiedot Hämeenlinna: Karisto, 1985.
Kommentoi vastausta