Minkä vuoksi sodan jälkeen Suomeen siirtymään joutuneista Karjalan asukkaista käytetään nimitystä siirtolaiset. Kysymyksessähän on kuitenkin selvä pakolaisuus, nykyisin ainakin käytetään vastaavanlaisesta ilmiöstä pakolainen/pakolaisuus ilmaisua. Siirtolaisuus sanana antaa kuvan vapaaehtoisesta siirtymisestä ja siitähän tässä ei kuitenkaan ole kyse. Haluttiinko ilmaisulla jotekin lieventää tapahtunutta? Kuka valtiovallan puolesta otti siirtolainen-ilmaisun käyttöön?
Vastaus
Onko tässä yhteydessä yleensä todella puhuttu pelkistä 'siirtolaisista', useimmin kai 'siirtoväestä' tai ainakin 'karjalaisista siirtolaisista' (joka kyllä on voinut "seuraavassa lauseessa" lyhentyä 'siirtolaisiksi')?
Sanaa 'pakolainen' oli meillä ennen toista maailmansotaa käytetty lähinnä Venäjältä vallankumousvuosina Suomeen hakeutuneista.
Ymmärtääkseni karjalaiset eivät siksi itse oikein pitäneet nimityksestä 'pakolainen', koska siihen katsottiin liittyvän jonkinlaisen ajatuksen pakenemisesta vieraaseen valtioon. Evakuoidut tunsivat tarvetta korostaa, että he olivat suomalaisia siinä kuin tynkä-Suomenkin väki.
Jos lukee vuosien 1939-1940 virallista aineistoa (eli Suomen asetuskokoelmassa julkaistuja lakeja, asetuksia ja viranomaispäätöksiä) näyttää siltä että käytettyjä sanoja ovat alusta alkaen olleet 'siirtoväki' ja 'sotasiirtolaiset'. Vakiintuneelle sanankäytölle lienee aika vaikea osittaa yksittäistä aloittajaa.
Kommentoi vastausta