Minkä nimiset ja missä sijaitsivat merivartioasemat vuonna 1948 Suomessa?

Kysyttyä tietoa ei löytynyt historiikeista Maanpuolustuskorkeakoululta tai Rajavartiolaitokselta. Näissä puhuttiin ainoastaan merivartiostoista, mutta ei juurikaan yksittäisistä merivartioasemista. Kotkan merivartiomuseosta lähetettiin seuraavat tiedot 

Tervehdys Merivartiomuseosta,

Kiitos kiinnostavasta kysymyksestä! Pahoittelen, että vastaukseni venyi tämän päivän puolelle.
Museon arkistosta ei valitettavasti löydy kootusti kattavaa tietoa koko maan merivartioasemien toiminnasta. Asemien luonne ja sijainti on vuokymmenien aikana vaihdellut toiminnan tarpeiden ja kehityksen mukaan paljon, ja käänteistä on meiltä löytyvään aineistoon tallentunut tietoa vaihtelevasti. Taustana vuoden 1948 tilanteelle on edellisenä vuonna tapahtunut Rajavartiolaitoksen organisaation uudistaminen. Seurauksena vanhoista merivartiopiireistä ja sodanaikaisista rykmenteistä luovuttiin ja siirryttiin vartiostomalliin. Lounaisella merirajalla tällä muutoksella oli hallinnollisesti katsottuna suurin merkitys, sillä Ahvenanmaan ja Turun piirit lakkautettiin. Näiden tilalle tuli Saaristomeren merivartiosto.  Samalla lakkautettiin merivartiorykmentin esikunta ja siirrettiin toiminnat Rajavartiolaitoksen esikunnan meriosastolle.

Löysin Lounais-Suomen merivartioinnin kehitystä käsitelleen esitelmän tiedoista seuraavan listan, joka kuvaa merivartioasemia ja niiden toimintaa sodan jälkeen. Näistä Jussarön, Bodön ja Merikarvian sekä Krokön liikkuvan aseman on mainittu suorittaneen vain poliisitehtäviä. Todennäköisesti suurin osa näistä asemista oli toiminnassa myös 1948, mutta varmaa tietoa asiasta tai asemien tarkasta sijainnista meiltä ei valitettavasti löydy. Suomenlahden osalta tiedot ovat taulukosta, johon on vuosien varrella koottu museolle tulleita tietoja eri merivartioaseasemista.

Saaristomeren merivartiosto:

Jussarö

Hanko

Krokö (Liikkuva asema LA 2)

Bodö

Fagerholm

Merikarvia



Ahvenanmaan merivartiosto (liitettiin osaksi Saaristomeren merivartiostoa vuonna 1947, mikä saattoi vaikuttaa asemien toimintaan ja sijaintiin)

Kökar

Storklobben

Hammaruddan

Torpö (+Märket)

Lill Klyndan



Pohjanlahden merivartiosto:

Röyttä

Ajos

Kalajoki

Tankar

Mässkär

Monäs

Norrskär

Rönsskär

Gåshällan

Sälgrund

Gummelgrund

Suomenlahden merivartiosto (osa asemista saattaa puuttua listasta):

Pirttisaari
Glosholmen
Lehtinen (aseman toiminta siirtyi tiettävästi Boistöhön arviolta 1960) Haapasaari Mustamaa (aseman toiminta siirtyi tiettävästi Santioon arviolta 1958)

Hurppu (epävarma tieto aloitusvuodesta, joka arviolta aikaisintaan 1947) Bågaskär Katajaluoto Kotka (vuodesta 1948 alkaen) Helsinki (tieto perustamisesta radioasemana esikunnan yhteyteen 1930-luvun alussa)

Porkkalan vuokra-alueen kauttakulkuliikennettä valvottiin vuodesta 1947 lähtien itärajalla Kytön ja länsirajalla Bågaskärin sekä sisäsaaristossa Herrön ja Lövholman merivartioasemilta käsin, mutta 1948 Neuvostoliitto kielsi alueen kauttakulun. Purjeveneet olivat kiertäneet niemen ulkomeren kautta jo aiemmin.

Lisätietoja merivartioasemien toiminnasta löytyy luultavasti parhaiten juuri Kansallisarkistosta. Myös Merivartiomuseon asiakirjakokoelmaan kuuluu asemien historiikkeja, joista vuoden 1948 tilannetta voi selvittää tarkemmin.

Asiassa voisi ottaa yhteyttä Rajavartiolaitoksen esikunnan informaatikkoon, joka voi pureutua aiheeseen tarkemmin heidän arkistonhoitajansa kanssa. Rajavartiolaitoksen vanha arkisto on sijoitettu Kansallisarkistoon, joten pahimmassa tapauksessa voi olla, että jollei tätä asiaa ole missään historiallisessa esityksessä käsitelty, voi asiaa selvitellä vain sieltä käsin.