Minkä arvoinen rahassa oli 1859 taiteilijoille myönnetty dukaattipalkinto? 1950-luvulle (?) asti niitä myönnettiin 1.2. ja 3 palkinto. Elin Danielsson sai…

Kysytty

Minkä arvoinen rahassa oli 1859 taiteilijoille myönnetty dukaattipalkinto?
1950-luvulle (?) asti niitä myönnettiin 1.2. ja 3 palkinto.
Elin Danielsson sai 1982, 1885 ja 1890 em. palkinnot joiden avulla pääsi opiskelemaan Pariisiin. Wikipediasta sain tiedon, että dukaatti olisi ollut "eurooppalainen yhteisvaluutta". Maksettiinko palkinto dukaatteina, markkoina vai ruplina?

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Suomen Taideyhdistyksen johtokunta päätti huhtikuun lopulla vuonna 1857 perustaa kolme palkintoa nuorten taiteilijoiden ja opiskelijoiden kannustamiseksi. Palkintoja oli kahdenlaisia. Ensimmäisestä kilpailivat itsenäiset öljymaalaukset, toisista luonnokset, tutkielmat ja kopiot, jotka todistivat hyvin suoritetuista opinnoista. Ensimmäisiä palkintoja voitiin jakaa yksi, toisia kaksi. Tästä peruskaavasta poikettiin käytännössä usein, erityisesti niin, ettei ensimmäistä palkintoa jaettu lainkaan tai niin, että toiseenkin palkintoon vaadittiin alkuperäinen öljyvärimaalaus.

Palkintojen nimenä oli aluksi, ja ainakin vuosisadan vaihteeseen asti, yksinkertaisesti Taideyhdistyksen palkinnot (Konstföreningens premier). Niiden arvo määriteltiin dukaatteina: ensimmäinen palkinto oli 20 ja toinen 10 dukaattia. Vuonna 1875 alettiin jakaa myös kolmatta palkintoa, jolloin ensimmäinen palkinto oli 30, toinen 20 ja kolmas 10 dukaattia. Tästä juontuu perinteikkään palkinnon nykyinen nimi, dukaattipalkinto. Toistaiseksi on epäselvää, miksi ainakin nimellisesti alettiin jakaa dukaatteja eikä ruplia, jotka olivat käypää rahaa tuon ajan Suomessa. Dukaateista joka tapauksessa puhutaan sekä Taideyhdistyksen asiakirjoissa että ajan sanomalehdissä ikään kuin kaikkien tuntemana käsitteenä. Ehkä haluttiin korostaa palkintojen pysyvää arvoa sitomalla ne vanhaan ja vakaaseen, kullan arvoon perustuvaan valuuttaan.

Dukaattien reaalinen arvo käy ilmi muun muassa Taideyhdistyksen vuosikokouksessa 1859 esitetystä edellisen tilivuoden kirjanpidosta. Näistä tiedoista voi laskea, että dukaatin arvo oli noin 3,25 hopearuplaa. Taideyhdistyksen ensimmäinen palkinto oli siis arvoltaan noin 65 hopearuplaa, ja toinen vastaavasti noin 32,5 hopearuplaa. Palkinnot eivät siis olleet kovin suuria, mutta eivät mitättömiäkään. Niitä voi verrata kuvataiteen nykyisiin hintoihin vaikkapa ajattelemalla, että ensimmäinen palkinto oli noin 60% nimekkään taiteilijan keskikokoisen teoksen hinnasta. Vuonna 1889 julkaistussa taideyhdistyksen sihteerin Hugo af Schulténin kirjassa Minneslista för Finlands konstnärer och konstvänner dukaattipalkintojen arvot oli jo muutettu vastaamaan markkoja: ensimmäinen palkinto 30 dukaattia vastasi 360 markkaa, toinen palkinto 20 dukaattia oli 240 markkaa ja kolmas 10 dukaattia oli 120 markkaa.

Dukaattipalkintojen asema muuttui jo 1860-luvun alkupuoliskolla, kun taideyhdistyksen vuoden 1857 vaiheilla alkanut määrätietoinen työ johti uusien apurahojen perustamiseen. Ensiksi, vuodesta 1863 lähtien, voitiin osoittaa säännöllisesti varoja matka-apurahoihin, ja myöhemmin perustettiin muitakin stipendejä. Esimerkiksi kevääseen 1914 saakka ohjelmassa olleet matkastipendit olivat huomattavasti dukaattipalkintoja suurempia. 20 dukaatin palkinnon Tukaattitytöstään saaneen Tyko Sallisen toinen Pariisin-matka toteutui enemmänkin 2000 markan matkastipendin kuin 240 markan dukaattipalkinnon ansiosta.

Vuonna 1926 ensimmäinen palkinto nousi 360 markasta 900 markkaan, toinen palkinto 240 markasta 600 markkaan ja kolmas palkinto 120 markasta 300 markkaan. Nämä summat jouduttiin vuosien 1929–32 suuren laman aiheuttaman rahanarvon huiman alenemisen vuoksi korottamaan uudelleen vuoden 1933 dukaattipalkintojen jakoon siten, että silloin ensimmäinen palkinto oli 3000 mk, toinen palkinto 2000 mk ja kolmas palkinto 1000 mk. Yhdistyksen juhlavuonna 1946 jokaista dukaattipalkintosummaa nostettiin tuhannella markalla.

Perinteiset ensimmäinen, toinen ja kolmas palkinto jaettiin viimeisen kerran vuonna 1951. Vuodesta 1952 aina 70-luvun puoleen väliin saakka palkittuja oli vain yksi vuodessa; kaikkina vuosina palkintoa ei jaettu lainkaan. Vuodesta 1975 lähtien vuosituhannen loppuun saakka palkittuja taiteilijoita oli yhdestä kolmeen, mutta esimerkiksi vuosina 1991 ja 1995 palkinnonsaajia oli useampia. Kuluvalla vuosituhannella dukaattipalkinto on myönnetty taas vain yhdelle taiteilijalle kerrallaan. Tällä hetkellä dukaattipalkinto on suuruudeltaan 16 000 euroa.

Lähteet: 
Dukaatti : Suomen taideyhdistys 1846–2006 
Dukaattipalkinto | Suomen Taideyhdistys

 

1 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.