Minä vuosina Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen oli Suomalaisen puolueen puheenjohtaja?

Yrjö-Koskinen määritteli fennomanian valtiollisena puolueena vuonna 1863 Helsingin Uutiset -lehdessä julkaisemassaan kirjoituksessa 'Suomi-kiihko valtiollisena puolueena'. Kun hän tässä esitti yhden jäsennellyimmistä ja ohjelmallisimmista fennomaanien toimien ja tavoitteiden perusteluista, oli kyseessä oikeastaan vain kolmen miehen, Yrjö-Koskisen, hänen veljensä Jaakko Forsmanin ja Agathon Meurmanin "triumviraatti" - ei puolue sanan varsinaisessa merkityksessä.

1870-luvulle tultaessa alettiin yhä yleisemmin puhua Suomalaisesta puolueesta, ja Yrjö-Koskinen käsitettiin alusta pitäen "puolueen" itseoikeutetuksi johtajaksi. Hänen asemansa perustui kuitenkin vain henkilökohtaiseen auktoriteettiin: tässä vaiheessa ryhmällä ei varsinaisesti ollut omaa puolueorganisaatiota eriteltyine poliittisine ohjelmineen - eikä varsinaista nimettyä puheenjohtajaakaan.

Yrjö-Koskisen puoluejohtajan asema muuttui, kun hänet nimitettiin senaattiin vuonna 1882. Hän oli jo nimitystään punnitessaan pitänyt selvänä vetäytymistään puolueen johdosta ja päiväkirjassaan hän vahvisti syrjäänvetäytymisensä. Varsinainen puolueen johto jäi etupäässä Agathon Meurmanin ja Jaakko Forsmanin käsiin.

Käytännössä Yrjö-Koskinen vaikutti puolueen johdossa kuolemaansa saakka (1903) ja hänen merkityksensä puoluejohtajana korostui vielä kerran ennen hänen kuolemaansa, kun hän onnistui keväällä 1903 yhdistämään puolueen kahteen erilliseen linjaan jakautuneen myöntyvyyssuuntauksen kannattajat. Kuollessaan Yrjö-Koskinen jätti seuraajilleen järjestäytyneen ja taisteluvalmiin puolueen.

Lähteet:
Ilkka Liikanen, Fennomania ja kansa : joukkojärjestäytymisen läpimurto ja Suomalaisen puolueen synty
Pirkko Rommi, Yrjö-Koskisen linja : myöntyvyyssuunnan hahmottuminen Suomalaisen puolueen toimintalinjaksi