Miltä tuntuu se, että ihmiset kyselevät täällä palstalla kaiken maailman kysymyksiä? Kysymyksiä, joiden tietäminen ei ole kirjastonhoitajan asia. Miten jaksatte vastata näihin? Eikö se turhauta, että oletetaan teidän tietävän mitä vaan?
Vastaus
Suomalaisissa kirjastoissa on totuttu siihen, että ihmiset tulevat tekemään hyvinkin hankalia kysymyksiä. Perinteisesti on lähdetty siitä, että jokaiseen kysymykseen yritetään vastata parhaan kyvyn mukaan. Jos ei osata itse, yritetään löytää tietävämpi taho tai ohjataan kysyjä sellaisen luo, joka ehkä kirjastoa paremmin tuntee kysytyn aiheen. Tätä samaa periaatetta pyritään myös täällä verkkokyselypalvelussa noudattamaan.
Se on totta, että osa kysymyksistä on niin vaikeita tai erityisosaamista vaativia, etteivät niistä selviä edes kirjastojen tiedonhaun ammattilaiset. Mutta sitten etsitään apua.
Joihinkin kysymyksiin ei ole olemassa vastausta (kuten "Mikä on elämän tarkoitus"), mutta jos tällainen askarruttaa kysyjää, kyllä siihenkin yritetään jotain vastata, vaikka suosittelemalla filosofista kirjallisuutta.
Asiakkaiden kysymyksiin - vaikeisiinkin - vastaaminen on normaalia kirjastotyötä. Kun siitä työstä pitää, vastaaminen on aina omalla tavallaan kiinnostavaa, oli kysymys mikä tahansa. Jaksamisen takaa tietoisuus siitä, että ainakin osa kysyjistä saa tarvitsemansa avun ja joku muu ehkä virikkeitä jatkaa etsintäänsä. Ei siis kannata kantaa isompaa huolta kirjastonhoitajien jaksamisesta:)
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto, Tikkurila
Kommentoi vastausta