Milloin vittu-sanasta on tullut kirosana?
Vastaus
Kuten termin Wikipedia-sivulta voi lukea, "vittu" on ikivanha sana, joka on ainakin vielä 1800-luvulla ollut maaseudulla laajasti käytössä naispuolisen sukupuolielimen nimityksenä. Sitä on myös käytetty ties kuinka kauan tehokkaana naisellisena voimasanana, ja ilmeisesti siirtymä alatyyliseksi yleisilmaisuksi on tapahtunut vasta 1800-luvun lopulta, kun Suomen vähälukuinen sivistyneistö yritti pitää huolta siitä, ettei kirjakieleen pesiydy sanoja, jotka eivät vastanneet sivistyneistön käsitystä hyvästä mausta ja "säädyllisyydestä". Todennäköisesti sanaa on koko 1900-luvun käytetty alatyylisesti puhekielessä, eikä sitä suomenkielisestä kaunokirjallisuudesta käsittääkseni paljonkaan löydy muuten kuin kuvaamassa alatyylistä puhetapaa, niin tehokasta sivistyneistön valistustyö oli.
On varmaan mahdotonta määritellä täsmällisesti, milloin "vittu" on muuttunut vanhan kansan voimasanasta koko kansan alatyyliseksi kiroukseksi. Mutta viimeistään 1990-luvulla sanan käyttö nuorison keskuudessa alkoi muuttua siten, että sitä käytettiin entistä enemmän mitään tarkoittamattomana pilkun korvikkeena tai sanonnan rytmittäjänä. Kaikenikäiset tunnistavat silti edelleen sanan halventavan tarkoituksen, kun ilmaisun perässä on selkeä huutomerkki. Osa tutkijoista on tosin sitä mieltä, että sanan nuorisokäyttö on laimentanut sen niin pahasti, että jossain vaiheessa se korvautuu jollain vahvemmaksi koetulla ilmaisulla.
Heikki Poroila
Kommentit
Etsin tietoa vittu-sanan etymologiasta, koska paikkakunnallani on vesiputous, jota kansankielellä kutsutaan Vehon vituksi. En mahda sille mitään, mutta nimitys on minusta alatyylinen, olkoonkin sitten ko. sanaa käytetty missä merkityksessä tahansa vielä 1800-luvulla. Vanhoissa 1700-luvun kartoissa putouksen nimi on Velhon Uitto. Käsittääkseni u- ja v -kirjainten ero on ollut jo 1700 eriytynyttä.
Olenko oikeilla jäljillä?
Kommentoi vastausta