Millaista musiikkia Immanuel Kant olisi saattanut kuunnella jouluisin 1700-1800-lukujen vaihteessa?

Immanuel Kantin (1724-1804) kotikaupunki Itä-Preussin Königsberg (nyk. Kaliningrad) pystyi varmaankin yliopistokaupunkina tarjoamaan monipuolista musiikillista ammattitaitoa. Kantin aikakauden aattelliset puitteet muodostuivat kirkollisesta puhdasoppisuudesta, herätyskristillisestä pietismistä ja valistusfilosofiasta, joka ei Saksassa yleensä ollut omaksunut yhtä radikaalia luonnetta kuin esim. Ranskassa. Kant oli saanut vaikutteita kaikista kolmesta. Koska hän ei filosofisessa ajattelussaan ja opetustoiminnassaan aktiivisesti toiminut kirkkoa ja uskontoa vastaan, voimme olettaa että hän on viettänyt joulua eikä ole vierastanut juhlanvieton uskonnollisiakaan aineksia. Valistuksen ja yksilöllistä hurskautta korostavan pietismin vaikutuksesta evankelinen
jumalanpalvelus- ja kirkkomusiikkielämä olivat tuohon aikaan joltisessakin alennustilassa. Vanhoista juhlallisista muodoista oli luovuttu, kirkkomuusikoita ei palkattu kuten aikaisemmin ja kirkollinen kuorotoiminta oli lamassa. Jumalanpalveluksen musiikki rajoittui enimmäkseen
laahaavaan virrenveisuuseen. Voisi arvella, että musiikkitarjonnassa ovat etusijalla olleet virret, joista tavallisimmat edellen sisältyvät virsikirjoihin. Saksassa näitä olivat mm. keskiaikaista perua olevat 'Nun komm , der Heiden Heiland' (lat. Veni redemptor gentium), 'Nun singet und seid froh' (lat. In dulci jubilo), uskonpuhdistusajan
'Vom Himmel hoch', Lobt Gott, ihr Christen, alle gleich', 'Mit Ernst, o Menschenkinder', barokkiajan 'Wie soll ich dich empfangen', 'Ich steh' an deiner Krippe hier', 'Fröhlich soll mein Herze springen', 'Macht hoch die Tür', 'Wie schön leuchtet der Morgenstern' jne. Sellaiset saksalaiseen joulunviettoon oleellisesti kuuluvat laulut/virret kuin 'Stille Nacht, heilige Nacht', 'O du fröhliche' ja 'O Tannenbaum, wie grün sind deine Blätter' ovat 1800-luvulta ja siis Kantia myöhemmältä ajalta. Laulu 'Es ist ein Ros entsprungen' on jo 1600-luvun alusta, mutta on mahdollista että se ei roomalaiskatolista alkuperää olevana vielä ollut kotiutunut protestanttiseen Preussiin. Entä sitten Johann Sebastian Bach? Tosiasiassa hänen joitakin kantaattejaan on voitu esittää, mutta tiettävästi ainakin Jouluoratorio kokonaisuutena löydettiin vasta 1800-luvulla. Samoin lienee ollut muidenkin klassisten protestanttisten säveltäjien (Schütz,Buxtehude teosten laita).///Lähteet: Ingeborg Weber-Kellermann: Das Buch der Weihnachtslieder ; Evangelisches Kirchengesangbuch ; Evangelisches Gesangbuch///Mainituista virsistä useimmat esiintyvät myös nykyisessä suomalaisessa virsikirjassa (http://evl.fi/Virsikirja.nsf/Etusivu?OpenPage), jossa myös tietoa tekstien ja sävelten alkuperästä.