Millaisiin kansainvälisiin sopimuksiin Suomi on liittynyt /sitoutunut koskien maahanmuuttoa a) turvapaikanhakijat b) humanitäärinen maahanmuutto c) perheenyhdistäminen ja muut nyt keskustelussa olevat asiat? Ovatko jotkut sopimukset sovellettu suomalaiseen lainsäädäntöön, mihin? Jos maahanmuuttoa vaikeutetaan, miten kansainväliset sopimukset vaikuttavat asiaan? Voisiko Eduskunnan kirjasto vastata?
Vastaus
Maamme maahanmuuttopolitiikkaa (ml. turvapaikanhakijat, humanitaarinen maahanmuutto, perheenyhdistäminen) ohjataan kolmella tavalla: hallituksen poliittisilla päätöksillä, Euroopan unionin yhteisellä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikalla sekä kansainvälisillä sopimuksilla.
Aloitan viimeksi mainitusta.
Oikeus turvapaikkaan on kirjattu muun muassa YK:n ihmisoikeusjulistukseen vuonna 1948:
https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
Käytännössä ihmisoikeusjulistuksen sisältö on tältä osin saatettu voimaan pakolaisten oikeusasemaa koskevalla yleissopimuksella (1951), jonka Suomi on ratifioinut vuonna 1968:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2
Alun perin Suomi oli tehnyt sopimukseen varaumia, mutta ne peruttiin vuonna 2004:
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2004/20040146/20040146_1
YK:n piirissä on tehty myös muita asiaan liittyviä sopimuksia, joilla saattaa olla merkitystä erilaissa yksittäistapauksissa, kun pohditaan turvapaikan tai pakolaisstatuksen myöntämistä. Näitä sopimuksia ovat esimerkiksi lapsen oikeuksia koskeva yleissopimus (1991):
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2
ja
Kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastainen yleissopimus (1989):
https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1989/19890060/19890060_2
EU:n ja Euroopan neuvoston sopimuksista tärkeitä ovat seuraavat:
Euroopan ihmisoikeussopimus
https://www.echr.coe.int/documents/convention_fin.pdf
Euroopan perusoikeuskirja
https://www.europarl.europa.eu/charter/pdf/text_fi.pdf
Lisäksi Suomi osallistuu EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan muotoiluun hallituksen johdolla. Tärkeätä on myös oikeuskäytäntö, joka syntyy Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ja Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuista, kun on käsitelty esimerkiksi perheenyhdistämisiä tai käännytyksiä.
https://www.echr.coe.int/Pages/home.aspx?p=home
Lainvalmistelussa Suomi ottaa huomioon kaikki tekemänsä sitoumukset. Yllä mainittuihin sopimuksiin viitataan esimerkiksi hallituksen esityksissä, joilla ulkomaalaislakia on uudistettu. Suomessa siis yllä olevien sopimusten voimaan saattaminen kansalliseen lainsäädäntöön on tapahtunut nimenomaan ulkomaalaislain säätämisellä ja uudistamisella. Käytännössä siis maahanmuuttoa säädellään ja ohjataan ulkomaalaislailla, jota hallitus/eduskunta voivat harkintansa mukaan muuttaa:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301
Euroopan unionin jäsenmaat ovat lähtökohtaisesti sitoutuneet ja ratifioineet samat kansainväliset sopimukset, mutta siitä huolimatta voivat harjoittaa erilaista maahanmuuttopolitiikkaa. Kysymys on aina siis myös politiikasta, ei vain sopimusten sisällöstä ja sitoumuksista.
Kommentoi vastausta