Miksihän eläinkunnan tieteellisissä nimissä löytyy "helppoja" kuten Bubo bubo, Lynx lynx, Lota lota, Gulo gulo jne. mutta kasvikunnasta en muista mitään vastaavaa? Onko tässä eri logiikka, eikös Linne nimennyt myös eläimiä?
Vastaus
Carl von Linnén 1700-luvun puolessa välissä kehittämä luokittelu on kylläkin toiminut merkittävänä pohjana myös nykyaikaiselle tieteellisille nimistölle, mutta se on sen jälkeen käynyt läpi muutoksia ennen kuin nykyisiin nimiin on päädytty. Myös eri maissa kehitetyt nimistöt ovat historiallisesti jonkin verran poikenneet toisistaan. Ensimmäinen kansainvälinen koodisto eläinlajeille hyväksyttiin 1892 ja kasveille vasta 1935. Nykyisin kasvi- ja eläinkunnan nimistöistä päätetään kahdessa eri nimistösäännöstössä: kasvinkunnan nimistä vastaa International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants (mukaan lukien myös levät ja sienet) ja eläinten puolestaan International Code of Zoological Nomenclature. Koska nimistösäännöstöt ovat toisistaan erilliset, näin ollen kasvi- ja eläinkunnan nykyistä tieteellistä nimistöä koskevat myös eri säädökset. Kasvikunnan kohdalla nimistösäännöstössä nimenomaisesti kielletään saman sanan toistuminen kahdesti tieteellisissä nimissä. Kaikki tieteelliset nimet on muodostettu kahdesta osasta koostuvasta lajinnimestä, joista ensimmäinen merkitsee sukuosaa ja toinen lajiosaa. Jos vanhempi tietylle kasville annettu lajinnimi on nykyisen säännöstön mukaan ollut ”mahdoton” (eli esim. juuri tapauksessa, jossa tieteellisessä nimessä toistuu sama sana), tällöin joko seuraavasta sille annetusta myöhemmästä nimestä on tullut lajin virallinen nimi tai sitten nimeä on muutettu niin, että se täyttää tämänhetkiset vaatimukset.
Lähteet:
https://jkorpela.fi/takso.html
International Code of Zoological Nomenclature
International Code of Nomenclature for algae, fungi, and plants
Mariette Manktelow: History of Taxonomy
Kommentoi vastausta