Miksi vaaleissa ei ole ehdokasta numerolla yksi?
Vastaus
Suomessa järjestettävissä vaaleissa ehdokkaiden numerointi alkaa numerosta 2, koska numeroa 1 ei ole haluttu ottaa käyttöön: ketään ei ole tahdottu julistaa "ykköseksi" ennen kuin vaalit on käyty.
Numerointikäytännöstä on säädetty Vaalilaissa (37 §. Ehdokkaiden järjestyksen määrääminen ja 41 §. Ehdokaslistojen yhdistelmän laatiminen):
"Presidentinvaalissa arvotaan ehdokkaiden keskinäinen järjestys ensimmäisessä vaalissa ja ehdokkaat numeroidaan tämän mukaisessa järjestyksessä alkaen numerosta 2." (37 §)
" -- ehdokaslistat sijoitetaan 37 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettuun järjestykseen siten, että ensin ovat puolueiden ehdokaslistat ryhmiteltyinä vasemmalta oikealle, sitten yhteislistat vastaavalla tavalla ryhmiteltyinä ja lopuksi yhteislistaan kuulumattomien valitsijayhdistysten ehdokaslistat aakkosjärjestyksessä allekkain. Ehdokkaille annetaan tässä järjestyksessä numerot alkaen numerosta 2." (41 §)
Kirjallisuutta:
Lauri Tarasti, Vaali- ja puoluelainsäädäntö. Edita, 2006
Kommentit
Samaan aikaan samassa paikassa... Tämän palvelun engl. puolella kirjasto antaa samaan kysymykseen aivan erilaisen vastauksen. Tammikuu 2012
Kakkosesta aloittaminen on jo vanhemmassa lainsäädännössä. Verkossa julkaistuna esimerkiksi Laki tasavallan presidentin vaalista (1076/1991), 15 § 2:
Keskuslautakunnan on - - ehdokkaista luettelo, johon heidät on otettava arvonnan osoittamassa järjestyksessä alkaen numerosta 2. Centralnämnden skall - - en förteckning över kandidaterna, i den ordningsföljd som lottningen anger, med 2 som första nummer.
Vastaavasti eduskuntavaaleista laki 391/1969, 38 §: Ehdokkaat merkitään - - numeroilla alkaen numerosta 2. - - löpande ordningsnummer, börjande från nummer 2,
finlex.fi
Käytäntö, jossa numerointi alkaa kakkosesta, otettiin vuoden 1954 eduskuntavaaleissa, kun uusi laki oli tullut voimaan vuonna 1952, kertoo Varsinais-Suomen vaalipiirilautakunnan sihteeri Juha Karvinen. Vuodesta 1906 alkaen Suomessa pidetyissä vaaleissa oli vedetty isoon ”lakanaan” viiva sen ehdokaslistan kohdalle, jota halusi äänestää.
– Uuteen lakiin ja menettelytapaan siirryttäessä haluttiin lainvalmisteluasiakirjojen mukaan välttää se, ettei vaalilippuun erehdyksessä vedettäisi vanhan tavan mukaan viivaa, mikä merkitsisi yhdistelmän ensimmäistä ehdokaslistaa. Näin ollen numerointi aloitettiin numerosta 2, kertoo Juha Karvinen.
https://turunseutusanomat.fi/2023/03/miksei-kukaan-saa-numero-ykkosta/ 10.3.2023
Kommentoi vastausta