Miksi suomalaisessa oikeuskäytännössä ennakkopäätöksiä tekee vain korkein oikeus?

Kysytty

Miksi suomalaisessa oikeuskäytännössä ennakkopäätöksiä tekee vain korkein oikeus? Vaikka esim. Brittien vanhemmassa oikeusvaltiossa jokaisen oikeusasteen uusien asioiden päätöksillä on ennakkopäätöksen asema. Korkeamman asteen päätökset toki kumoavat alemmat.

Vastaus

Vastattu
Päivitetty

Suomessa oikeusvaltiokehitys lähti liikkeelle kansainvälisesti vertaillen myöhään. Syynä olivat Suomen valtiollisen aseman muuttuminen v. 1808-1809 sekä suomalaisen yhteiskunnan agraarinen luonne. Kun Suomi liitettiin Venäjään, Suomi sai pitää voimassa oman Ruotsin vallan aikaisen lainsäädäntönsä.

Korkein oikeus aloitti toimintansa 1.10.1918. Se oli jatkoa sen edeltäjälle, senaatin oikeusosastolle. Suomen oikeus oli koko autonomian rakentunut edelleen vanhalle ruotsalaiselle pohjalle ja suuri osa etupäässä 1800-luvun lopun uudistuksista oli enemmän tai vähemmän tuontitavaraa Ruotsista tai aikakauden oikeuskehityksen johtajamaasta Saksasta. Uudistukset tulivat kuitenkin Suomeen viiveellä yhteiskunnallisten olosuhteiden ja keisarikunnan tilanteen takia. Saksan vaikutus säilyi vahvana ainakin kansallissosialismin nousuun asti ja yhteys Ruotsiin huomattavan paljon pitempään, aina nykypäiviin asti. Etenkin 1980-luvulta Suomen oikeuskulttuuriin ovat vaikuttaneet merkittävästi Euroopan yhteisöjen ja Yhdysvaltojen oikeus.

Merkittävin korkeinta oikeutta koskeva uudistus toteutui vuonna 1980, kun korkeimmasta oikeudesta tuli selkeästi ennakkopäätöstuomioistuin. Korkeimman oikeuden ratkaisuilla oli ollut ennakkopäätösarvoa aina, mutta nyt niiden antamisesta tuli tuomioistuimen päätehtävä. Muutos järkytti käytännön oikeuslähdeoppia kuitenkin tavalla, johon kaikki aikalaiset eivät olleet tyytyväisiä. Korkeimman oikeuden uutta asemaa vahvisti atk, jonka avulla ennakkoratkaisut levisivät ennennäkemättömän tehokkaasti.

Myös Ruotsissa korkeimman oikeuden päätehtävä on tehdä ennakkopäätöksiä varsinkin rikos- ja siviilioikeuden aloilla  https://www.domstol.se/hogsta-domstolen/om-hogsta-domstolen/om-oss/roll…

Muut lähteet:

Jukka Kekkonen: Mitä on kontekstuaalinen oikeushistoria? (2013, s. 132)

Lainkäyttöä läpi vuosisadan: näkökulmia korkeimman oikeuden historiaan 1918-2018 / toim. Heikki Pihlajamäki (2018, s. 9, 12)

0 ääntä
Oliko vastauksesta sinulle hyötyä?
 
Haluatko jättää uuden kysymyksen? Lähetä se kysymyslomakkeen kautta.

Kommentoi vastausta

Ei muotoiluja

  • Sallitut HTML-tagit: <i> <b> <s>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.