Miksi Sibeliuksen Jääkärimarssissa lauletaan : ...sotahuutomme HURMATEN maalle soi, vaikka p.o. HURRATEN maalle soi? Ja miksi lauletaan ... ei ennen UHMAMME uupua voi, vaikka p.o. UHKAMME uupua voi?
Ja miksi Maamme-laulun ensimmäisessä säkeistössä ...Soi sana kultainen! ei lauleta käskymuotona eli imperatiivissa aspiraation
kera?
Ja viimeisessä säkeistössä lauletaan usein väärin. ...korkeimman kaiun saa., vaikka p.o. KORKEEMMAN kaiun saa.(komparatiivi).
Vastaus
Yksi syy siihen, että lauluja lauletaan ”väärin”, on varmaankin se, että laulujen sanoituksista on vuosien varrella julkaistu erilaisia versioita esimerkiksi lehdissä ja nuoteissa. Laulujen sanat kuullaan usein väärin ja sanoja kirjoitettaessa voi helposti tulla kirjoitusvirheitä ja nämä virheellisetkin sanoitukset lähtevät leviämään. Laulujen sanoja voidaan muuttaa myös tietoisesti. Esimerkiksi runoa voidaan muokata, jotta se sopii paremmin sävelmään. Myös kieli muuttuu ajan kuluessa. Voi olla erittäin hankalaa, usein jopa mahdotonta, tarkistaa, mikä on sanoituksen varhaisin tai alkuperäinen tai ”oikea” versio tai kuka sanoja on muuttanut. Joskus sanoittajan nimi jää selvittämättä.
Heikki Nurmion ”Jääkärimarssi”-sanoituksesta löytyy vanhoista lehdistä versioita, joissa on käytetty sanoja hurmaten, hurraten, uhkamme ja uhmamme. Myös satunnaisesti valitsemissani kirjoissa ja nuoteissa sanat uhmamme ja uhkamme vaihtelevat, mutta kaikissa niissä on käytetty sanaa hurmaten. Martti Haavion mukaan lopullisessa ”Jääkärien marssissa” sanat ovat hurmaten ja uhkamme, samoin ”Jääkäri-invaliidi”-lehden artikkelin ja Erkki Räikkösen artikkelin mukaan. ”Suomen historian dokumentteja 2” -kirjan mukaan sanat ovat hurmaten ja uhmamme. ”Kauppalehden” jutussa sanat ovat hurraten ja uhkamme.
Johan Ludvig Runebergin runosta ”Vårt land” on olemassa useita suomennoksia. Paavo Cajanderin suomennos on vakiintunut Fredrik Paciuksen sävelmän sanoitukseksi. Sanan korkeemman paikalla esiintyy myös sana korkeimman esimerkiksi monissa lehtiartikkeleissa kuten jutussa ”Snellmanin käsitys Maamme-laulusta”. Satunnaisesti valitsemissani kirjoissa ja nuoteissa on kaikissa käytetty sanaa korkeemman.
Se, miten lauletaan, riippuu tulkitsijasta. Matti Klinge kirjoittaa myös ”Maamme”-laulun tulkinnasta ja tuo esille, miten harva pysähtyy miettimään runon sanomaa: kansallisten symbolien kuten kansallislaulun kohdalla useimmille on olennaista rituaalin noudattaminen ja musiikki, ei runon sisältö. Mieleen jäävät ehkä yksittäiset sanat. Hänen mukaansa musiikki korostaa suomennoksessa vääriä kohtia: ”Ei ole helppoa tajuta ’soi sana kultainen’ -yhteydessä soi-sanaa imperatiiviseksi, koska musikaalinen sävy on indikatiivinen”.
Lähteitä:
Haavio, Martti: Heikki Nurmion Jääkärien marssi kirjassa Neljän vuosikymmenen takaa : tutkielmia ja muistikuvia (WSOY, 1958, s. 49-58)
Jääkärimarssi ja Punakaartilaisten marssi kirjassa Suomen historian dokumentteja 2 / toimittajat Mikko Juva, Vilho Niitemaa, Päiviö Tommila (Otava, 1970, s. 337-338):
Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen historian dokumentteja 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Klinge, Matti: Suomen sinivalkoiset värit (Otava, 1981, s. 187)
Leivonen : 150 valittua laulua : useimmat tunnetuilla nuoteilla (Edlund, 1877; Maamme)
Leino, Eino: Vänrikki Stoolin tarinain suomennokset : vertaileva esitys:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/497976?page=16
Digi.kansalliskirjasto.fi, Valvoja, 01.01.1910, nro 2. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Pajamo, Reijo: Lehti puusta variseepi : suomalainen koululauluperinne (WSOY, 1999; Maamme; Jääkärimarssi; uhkamme)
Räikkönen, Erkki: Jääkärimarssin synty:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/888908?page=17
Digi.kansalliskirjasto.fi, Suomen kuvalehti, 07.12.1929. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Sattuuhan sitä…:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2018361?page=2
Digi.kansalliskirjasto.fi, Kauppalehti 25.02.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Similä, Markus: Suomen laulut ja niiden tekijät (Gummerus, 2007; Maamme; Jääkärimarssi; uhmamme)
Snellmanin käsitys Maamme-laulusta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1952991?page=18
Digi.kansalliskirjasto.fi, Aamulehti, 11.09.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Suojeluskuntalaisen laulukirja : kokoelma isänmaallisia lauluja (Savonlinnan kirjapaino, 1918; Jääkärien marssi; uhkamme)
Suuri toivelaulukirja 1 (Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1976; Maamme)
Suuri toivelaulukirja 5 (Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1983; Jääkärimarssi; uhmamme)
W. E. T.: Jääkärimarssin synty:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1110842?page=119
Digi.kansalliskirjasto.fi, Jääkäri-invaliidi, 01.01.1938. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Kommentoi vastausta