Miksi puhekielessä tylsä on mälsä? Eli samanlainen loppu mutta erilainen alku.
Vastaus
Selasin kirjaston slangisanakirjat, murresanakirjat ja etymologiset sanakirjat, mutta tietoa sanan mälsä alkuperästä ei löytynyt, vain sen merkitys. Verkon lähteistä sitä ei myöskään löytynyt, Suomen murteiden sanakirja, https://kaino.kotus.fi/sms/?p=main, slangi https://seppopalander.webnode.fi/sanasto-k-m/.
Asiassa kannattaa kääntyä kotimaisten kielten asiantuntijoiden puoleen, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta. Kielikellon artikkelissa Puhekielen luonteesta kuvaa puhekielen luontaisia ominaisuuksia, https://www.kielikello.fi/-/puhekielen-luonteesta.
Kommentit
Stadin slangin etymologinen sanakirja, Suomen etymologisen verkkosanakirjan siteeraamana:
* mälsä (1910–) ’kehno; tylsä, ikävä’, rinn. mölsä. Kontaminaatio sanoista mälvä + tylsä.
* mälvä (1900–) ’kehno, huono; tylsä, ikävä; kelju, vastenmielinen’, mälli, mölli, mölö ’tylsä, ikävä; (ihmisestä) tyhmä, hölmö, epämiellyttävä’, mölvä, mölvö ’ikävä’; murresana (mälvä), joka tarkoittaa hajonnutta, rikkinäistä, lahonnutta jne. ainesta
* tylsä 'huonosti leikkaava tai pystyvä; turta, ajattelu- tai tuntemiskyvytön; ikävystyttävä, yksitoikkoinen, ikävä'
Kommentoi vastausta