Miksi peltoja on järvien rannoilla ja vaarojen päällä?

Peltojen sijoittuminen liittyy yleisempään asutushistoriaan. Maanviljelykseen ja asutukseen parhaat edellytykset antoivat vaarojen laet sekä järvien ranta-alueet.

Vaarojen lakiosat on asutettu ensimmäisenä, koska näillä alueilla maaperä on viljavaa ja ilmastolliset olot ovat suotuisimmat. Vaarojen lakialueille eivät jääkauden sulamisvedet yltäneet huuhtomaan ravinteita pois. Vaarojen laella vallitsee myös edullinen mikroilmasto, joten siellä hallanvaara on pienempi.

Asutusta on vanhastaan ollut myös järvien rannoilla: järvet ovat toimineet kulkureitteinä ja kalastus on tarjonnut toimeentulon lisää ranta-asukkaille. Järvien ranta-alangot ovat usein tuottoisia, viljavia savikkomaita. Myöhemmin on vesistöjen pintaa laskemalla saatu vielä lisätyksi viljelylle suotuisan maan pinta-alaa. Pellon sijainti aivan rannan tuntumassa torjuu myös hallaa.

_________________________________

Lisää tietoja löytyy mm. seuraavista teoksista:

Ahonen, M. 2004. Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liiton julkaisu 83.

Alalammi, P. (toim) 1993. Maisemat ja asuinympäristöt 1993. Maanmittaushallitus. Suomen maantieteellinen seura, Helsinki.

Rasila, V., Jutikkala, E. & Mäkelä-Alitalo, A. (toim.) 2003. Suomen maatalouden historia I. SKS, Helsinki.