Miksi kyselyissä ja gallupeissa yleensä ikähaarukka loppuu n. 75-vuotiaiden kohdalla? Esim. 16-vuotiaat voivat vastata, 76-vuotiaat eivät. Tässähän jää suuren…

Käännyin muutaman kyselyitä tekevän yhtiön puoleen. Tässä vastauksia.

Tämä johtuu monesti siitä, että tutkimuksia halutaan verrata jo aikaisemmin toteutettuihin vastaaviin tutkimuksiin (joko Suomessa tai ulkomailla), joissa ikäkohderyhmäksi on määritelty esim. 15-75- tai 15-79-vuotiaat. Tutkimuksia toteutetaan toki myös tätä vanhemmille ikäryhmille ja asiaan on viime vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Tutkimuksen ikäkohderyhmän valinta kuuluu aina osaksi tutkimuksen etukäteissuunnittelua eli siihen vaikuttavat mm. tutkimuksen budjetti, tutkimusaihe ja tavoitteet.

Kyselytutkimuksissa käytettävän ikähaarukan määrittää tutkimuksen tilaaja. Varsinkin kaupallisissa markkinatutkimuksissa ikähaarukka saattaa yleensä loppua jo 64-vuotiaisiinkin, jos tutkimuksen tehnyt tilaaja on kiinnostunut vain työikäisten mielipiteistä. Markkinatutkimuksissa ollaan kiinnostuneita aktiivisista kuluttajista, ja kyselyn tilaajilla saattaa olla sellainen käsitys, että esim. 75 ikävuoden jälkeen ihmisten kuluttaminen ei ole enää niin aktiivista kuin siitä nuoremmilla henkilöillä.
Sen sijaan yleisissä yhteiskunnallisissa mielipidekyselyissä ei tällaisia yläikärajoja ole; eli esim. erilaisissa vaaligallupeissa tai muissa vastaavissa kaikkia kansalaisia koskevissa kyselyissä ei yläikärajaa ainakaan normaalisti aseteta.