Miksi kirjallisuus on pilkottu niin moneen osaan? Tuntuu kuin joka ainoalle asialle elämässä laaditaan (oma genre).

Ihmisellä taitaa olla sisäsyntyinen tarve luokitella asioita ja ihmisiä ymmärtääkseen maailmaa. Kirjallisuutta on niin monenlaista ja niin paljon, että sitä on ollut ihan pakko jakaa kirjastossa eri luokkiin ja genreihin. Karkein jako on tietysti tietokirjallisuuteen ja kaunokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuutta jaetaan kohderyhmän mukaan aikuisten, lasten ja nuorten kirjallisuuteen. Runot ja näytelmät ovat olleet olleet aina omissa hyllyissään. Kertomakirjallisuutta on jaettu vähitellen eri osiin eli genreihin. Eri kaupunkien kirjastoissa vähän eri tahtiin ja aina asiakkaiden toiveita kuunnellen. Monet asiakkaat haluavat lukea juuri tietyntyyppistä kaunokirjallisuutta, joten genrejaottelu helpottaa heitä.

Jyväskylän kirjastojen kertomakirjallisuudesta pisimpään omina ryhmänään ovat olleet huumori- ja jännityskirjat. Fantasia-, scifi- ja kauhukirjat eriytyivät omiksi ryhmikseen. Sota-, erä- ja romantiikkakirjoille järjestettiin omat hyllyt yli 10 vuotta sitten. Viimeisimpänä eroteltiin omiksi genreikseen novellit ja historialliset romaanit. Joissakin kirjastoissa voi olla myös urheilu- ja erotiikkakirjoja omissa hyllyissään. 

Jyväskylään toivottiin useampaan otteeseen myös Sateenkaarikirjahyllyä, mutta sille ei aluksi löytynyt tilaa. Nyt Sateenkaarikirjojen esittelyhylly on ollut Jyväskylän pääkirjastossa jo pitkään ja siinä on vaihtuvasti esillä monenlaisia Sateenkaarikirjoja aikuisille ja nuorille. Jossakin vaiheessa voi tulla taas uusia genrejä tai asiakkailta muita toiveita kirjallisuuden esille panoon.

Lisätietoja: Suomen nykykirjallisuus 1 : Lajeja ja poetiikkaa (SKS 2013)